Pääsykoeblogi

Tampereen yliopisto julkaisi vuoden 2010 valintaperusteensa

2009-11-05T09:55:00.000+02:00

Vuoden 2010 valintaperusteet: http://www.uta.fi/opiskelijaksi/index.html
Vuoden 2009 hakutilastot: http://www.uta.fi/valinta/valinta2009.html

Pääsykoeblogi suosittelee: Suuntana sairaala

2009-10-31T17:16:00.002+02:00

Pehmis haaveilee sairaanhoitajan ammatista ja on tällä hetkellä työharjoittelussa sairaalassa. Tuoreimmassa kirjoituksessaan hän kertoo, miten pääsykokeet sujuivat.

Suosittelen Suuntana sairaala -blogia kaikille sairaanhoitajiksi suuntaaville!

Pääsykoelukemisen ongelmia: "Aloitan sitten huomenna"

2009-10-25T12:53:00.000+03:00

Kuva

Aloittaminen on yleensä se vaikein asia, monessakin tilanteessa. Mutta vaikeaa se on varsinkin pääsykokeisiin lukiessa. Oletko huomannut itse käyttäneesi seuraavia lauseita? "Aloitan sitten ensi maanantaina." "Onhan tässä vielä aikaa, ensi viikolla sitten."

Miten aloittaa pääsykokeisiin valmistautuminen?

Kun päätät aloittaa, niin aloita heti. Sinulla ei välttämättä ole nyt heti aikaa lukea kirjaa samalta istumalta, mutta jotain voit tehdä. Seuraavilla askeleilla laitat lukemisprojektisi alkuun:

Osta pääsykoekirja, jos se on jo julkaistu
Päätä milloin aloitat täysipainoisen valmistautumisen ja merkitse päivämäärä kalenteriini
Suunnittele mitä erilaisia opiskelutekniikoita voisit käyttää
Tutustu vanhoihin pääsykokeisiin, jos se on mahdollista
Jos sinulla on jo pääsykoekirja, selaa se nopeasti lävitse
Jos aikaa on enemmän, lue johdanto, sisällysluettelo ja päätösluku

Tee jokin yllämainituista seikoista jo tänään! Nyt heti. Olet sitten ottanut ensimmäisen askeleesi kohti pääsykokeita.

Pääsykoeblogi suosittelee: Minusta tulee kätilö!

2009-10-20T19:01:00.002+03:00

Oletko haaveillut kätilön urasta? Vai mietitkö olisiko sinusta alalle? Mintukka kirjoittaa Minusta tulee kätilö! -blogiinsa omasta opiskelustaan. Suosittelen kaikille, joita ala kiinnostaa.

R. Susikoski: Johdatuksen jälkeen

2009-10-18T09:57:00.000+03:00

Puolitoista kuukautta oikeustieteen opintoja takana. Miltä nyt tuntuu?

Ensimmäiset kaksi viikkoa meni orientoinnin ja bileiden merkeissä. Tiedekunnan oppiaineiden esittelyt jäivät väliin, kun aamuyöstä kotiin raahauduttua ei jaksanut ihan kahdeksaksi mennä yliopistolle. Orientoinnin hyödyt jäivät muutenkin hieman ohueksi. Lakikirjakoulutus oli tietysti tärkeä, mutta lakikirjan käytön tentissä oppii vasta käytännössä ja sallitut materiaalit on kerrottu opinto-oppaassa. Opinto-opas on muutenkin erittäin kätevä opus, sieltä löytyy vaivatta tieto kaikista kursseista ja tenttiaikataulu.

Muutaman viikon jaksoin vielä bileitä, mutta phuksisitsien jälkeen tuntui ettei niissä ole enää mitään uutta tarjottavaa. Aina samalla kaavalla samoissa tiloissa. Ehkä myöhemmin taas, kun tulee uusia teemoja ja varsinkin pikkujouluja odotan innolla.

Kahden viikon orientoinnin jälkeen alkoi vihdoin ja viimein se kauan odotettu ensimmäinen oikea kurssi. Kyseessä oli Oikeudellisen ajattelun perusteet, yhdentoista opintopisteen hirviö, joka sisälsi luentoja oikeuden yleistieteiden alueelta ja vähän muutakin. Oikeushistoria, oikeussosiologia, valtiosääntöoikeus, EU-oikeus, oikeustaloustiede, oikeusteoria ja lakimiesetiikka. Alue oli laaja, mutta kurssi oli suunniteltu pehmeäksi niin, että luennoilla aktiivisesti käymällä saisi lähes kaikki tarvittavat tiedot tentin suorittamiseen. Suurin osa aiheista oli mielenkiintoisia ja lisämateriaalia ahmi mielellään, joten tentti ei ollut kovin vaikea.

Samalla viikolla kävin myös ympäristöoikeuden tentissä, joka oikeasti tulisi vasta toisena vuotena, mutta koska ympäristö oli yksi valintakoekirjoista, ajattelin että voisi kokeilla sitä jo nyt. Osa alueesta jäi lukematta, mutta tentti ei vaikuttanut hirveän vaikealta. On todennäköistä etten pääse siitä nyt läpi, mutta joulukuussa teen sen sitten uudestaan ja sillä kertaa luen koko alueen. Oli myös mukava huomata miten paljon hyötyä lakikirjasta on tentissä. Sieltä löytyi suoraan asioita, joista ei muuten ollut hajuakaan.

Ammattikorkeakoulussa olin linjalla, johon otettiin käytännössä kaikki halukkaat jotka vain osasivat nimensä kirjoittaa. Oikikseen useimpien täytyy tehdä hieman enemmän töitä ja oletinkin että kahdensadan phuksin joukkoon olisi valikoitunut hieman homogeenisempi porukka. Toisaalta monipuolisuus on erittäin hyvä asia ja joukosta kyllä löytyy ne samanhenkiset aivan varmasti, jopa minulle, jonka sosiaalisuus on valikoivaa sorttia. Mutta kyllä siellä kaiken maailman hössöttäjiäkin on.

Nyt, kaksi viikkoa vapaata ja sitten ensimmäisten aineopintojen pariin. Tiedossa oikeushistoriaa.

Ilona: Poliittista politiikan tutkimuksen opiskelua

2009-10-16T12:11:00.001+03:00

Ilona opiskelee pääaineenaan valtio-oppia. Hän kertoo opiskeluistaan kerran kuukaudessa. Muut Ilonan jutut löydät täältä.

Melkein kaksi kuukautta on mennyt ikään kuin yhdessä hujauksessa. Fuksirientojen jälkeen on onneksi ollut aikaa ihan jopa opiskellakin. Tosin niistä fuksiriennoistakin riittäisi vaikka minkälaisia juttuja…

Minä kuitenkin voisin kertoa vähän ajatuksiani politiikan tutkimuksen opiskelusta. Heti ensi kädessä huomasin, että koko alakin on aika politisoitunut. Tietenkin ehkä arvattavissakin on, että osa politiikkaa opiskelevista haluaa ”isona” itse politiikoiksi. Merkittävä osa meidän opiskelijoista on puolueiden ja/tai muiden organisaatioiden (nuoriso)jäseniä.

Omasta puolestani voin sanoa suoraan, ettei minua kiinnosta puolue- tai ylipäätänsä päivänpolitiikka käytännössä yhtään. Minulla ei ole minkäänlaisia suuria aatteita joita ajaa, en voisi kuvitella itseäni politiikan uralle ns. tekijäksi. Pysyn todellakin hiljaa kun puhutaan päivänpolitiikasta.

Oma kiinnostukseni politiikkaan johtuu ihan muualta, esimerkiksi sellaisista asioista kuin valta, identiteetti ja kulttuuri. Maailma on periaatteessa täynnä kaikkea mitä olisi mielenkiintoista tutkia kansainvälisten suhteiden puitteissa.

Kuitenkin olen tässä nyt itseäni tuuppimassa erittäin byrokraattiseen tutkintoon ja olen sanonut monta kertaa ääneenkin, että tahdon isona virkamieheksi. Myönnän kyllä sen, että se on osittain rohkeuden puutetta. Tähänastisista politiikan opinnoista voisin sanoa, että niin sanotusti ”päntättävää” on aika vähän. Muiden ajatuksia kuunnellaan ja luetaan ja pohditaan. Jos jaksetaan.

Itsestäni nimittäin tuntuu, että motivaatio on aika hukassa, kun ei ole kauheasti mitään konkreettista opeteltavaa. Toisaalta, totta toinen puoli – joidenkin jättiopusten tahkoaminen sanasta sanaan ei ole se mitä etsin.

Nyt kuitenkin pahasti näyttää siltä, että keväällä täällä luetaan hallinto-oikeuden, hallintotieteen, kunnallisoikeuden ja kansainvälisen oikeuden tenttien lisäksi oikeustieteellisen pääsykokeeseen. Yhteiskuntatieteiden maisteri + oikeusnotaari/oikeustieteiden maisteri = olen tulevaisuuden superbyrokraatti.
.

Marissa: Erään kirjallisuuden opiskelijan viikko

2009-10-13T09:28:00.001+03:00

Olen Marissa, 22-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kerron kirjallisuuden opiskeluun liittyvistä asioista n. kerran kuussa, joskus useamminkin. Enemmän arkisempia opiskelukokemuksia ja yksityiselämää voi seurata blogissani osoitteessa: http://cafepourlesidiots.org/.

On tullut aika konkreettisesti esittää, miltä kirjallisuuden opiskelijan viikko yliopistolla mahdollisesti voi sisältää. Olen tänä syksynä aloittanut pääaineeni sekä yhden sivuaineen aineopinnot, eli lukujärjestykseni poikkeaa jossain määrin perusopintotasolla eli ensimmäistä vuotta opiskelevien viikko-ohjelmasta.

Maanantaisin raahaudun yliopistolle kiitettävästi jo kello yhdeksäksi. Aamulla on ensin kolmituntinen rupeama luovan kirjoittamisen kurssia, joka jatkuu kahden tunnin tauon jälkeen vielä kello kahdesta viiteen. Aiheina ovat proosa ja lyriikka. Yleensä olen kontaktiopetuksesta niin poikkikulunut, etten jaksa illalla tehdä mitään kovin fiksua tai olla skarppina.

Tiistaisin ensimmäinen ja ainoa luentokurssi (Kirjallisuustieteen tutkimussuuntaukset II) alkaa kello kymmenen ja päättyy kahdeltatoista. Tämä onkin ainoa selkeästi kirjallisuudenopintoihini kuuluva kurssi, joka minulla tänä syksynä on, (ja kaikista syksyn kursseistani ehdottomasti puuduttavin, voin sanoa). Loppupäivä onkin sopivasti vapaa, joten yleensä tiistaisin käyn töissä tai teen etätehtäviä kotoa käsin.

Keskiviikkoaamut alkavat maanantain tavoin kello yhdeksältä ja tällä kertaa luovan kirjoittamisen seminaarilla. Sen jälkeen siirryn Turun Kirjakahvilaan työskentelemään ja tuulettamaan aivojani muutaman tunnin ajaksi. (Kirjakahvila toimii vapaaehtoistyöllä, joten rahallisesti en tästä kostu, lasken toiminnan ennemmin harrastuksen, sosiaalisten suhteiden sekä työkokemuksen kannalta merkittäväksi.) Päivä päättyy virallisesti kello kolme, jolloin voin lampsia kotiin. Keskiviikko on myös suosittu deadlinepäivä, joten yleensä saan huhkia sekä tiistain että keskiviikon, jotta saan iltaan mennessä palautettua kaikki tarvittavat tehtävät. Tämä ei sinänsä minua haittaa, sillä nautin paljon itsenäisestä opiskelusta.

Torstaisin aamupäivä sujuu mukavasti etätehtäviä tehden tai tenttiin lukien, sillä aamuvuoroja minulla ei töissä juuri ole. Loppupäivä kuluukin sitten yliopistolla: iltapäivällä minulla on luentoja sekä kontaktiopetusta kello kahdesta kuuteen Kritiikkikurssin muodossa. Tämän jälkeen käyn vielä luovan kirjoittamisen luennoilla "Kirjallisuus ja yhteiskunta" klo 18-20 välisenä aikana.

Perjantait ovat vapaita, ellei ole sitten tenttipäivä. Perjantai on keskiviikon tavoin suosittu palautuspäivä, joten yleensä hikoan esseiden parissa tai saatan olla töissä. Harvemmin laittavat työvuoroa perjantaille, mikä on ihan hyvä, sillä viikon jälkeen on aina mukava rentoutua, kun viimeiset tehtävät on lähetetty tarkastajille ajallaan.

Viikonloppuisin etenkin lauantai on lähes poikkeuksetta työpäivä. Loppuillan vietän rentoutuen, jotta jaksan sunnuntaina taas työstää etätehtäviä, lukea tenttiin tai tehdä muuta yliopistollisten velvollisuuksien piiriin liittyvää.

Tämän viikko-ohjelman lisäksi suoritan yhtä virtuaalikurssia, jossa luen internetistä vaadittavan materiaalin, keskustelen muiden kurssilaisten kanssa foorumilla ja palautan vaadittavat tehtävät vastaavalle opettajalle ajallaan. Virtuaalikurssilla edetään puolentoista viikon aikataulutuksessa, jossa yksi "luentokerta" kestää 1,5 viikkoa. Kurssi on osaltaan työläs, eli mielleyhtymä "virtuaalikurssi = ei töitä ollenkaan" on täysin harhaanjohdettu.

Kuten mainitsin, viikossani suoraan kirjallisuustieteen opintokokonaisuuteen kuuluvia opintoja on pelkästään tiistain kaksituntinen luento: Kirjallisuustieteen tutkimussuuntaukset II. Torstain Kritiikkikurssin sekä virtuaalikurssin mahdutan kirjallisuusopintojeni vapaiden opintojen kohtaan, vaikka ne eivät suoranaisesti käsittele kirjallisuudentutkimusta juurikaan.

Selkeästi suurimman osan viikkoaikataulustani syö sivuaineopinnot: luovan kirjoittamisen aineopinnot, joita on joka viikko yhdentoista tunnin verran plus harjoitustyöt, joita tulee joka kurssista ja melkein joka kokoontumiskerralla. Näin ollen normaali deadlinemäärä yhdelle viikolle vaihtelee noin neljän ja kuuden palautuksen välillä.

Halusin esitellä täällä viikkolukujärjestykseni kahdesta syystä. Ensinnäkin haluan yliopistoon, (ja ehkä jopa kirjallisuuden opiskelusta haaveileville) osoittaa, miltä viikko-ohjelma voi esimerkiksi näyttää ja miten se koostuu. Tärkeintä yliopistossa on heti jättää pois lukiossa, (tai muussa opinahjossa) omaksuttu päivärytmi "koulussa klo 8-16 plus kotiläksyt". Etenkin taiteentutkimuksen laitoksen opetus poikkeaa tästä totutusta mallista radikaalisti - ja varmasti moni muukin laitos. Toiseksi halusin näyttää, kuinka suuri merkitys sivuaineopinnoilla on opiskelijalle. Saattaa helposti mennä vuosi ja toinenkin, jolloin omat pääaineopinnot saattavat jäädä katkolle tai syrjään dominoivan sivuaineen tai ihan opetustarjonnan vähyyden vuoksi.
.

Pääsykoelukemisen ongelmia: Itsekurin puute

2009-10-08T16:11:00.003+03:00

Kuva

Pääsykokeisiin lukeminen ei ole aina ihan helppoa tai yksinkertaista. Kun opiskelupaikkaa ei saa, tulee miettineeksi mikä meni vikaan. Tässä juttusarjassa kartoitan pääsykoelukemisen yleisimpiä ongelmia. Ja annan tietysti myös vinkkejä vaikeuksien voittamiseen!

Itsekuri

Pääsykokeisiin valmistautuminen vaatii hyvää itsekuria. Osallistuit sitten valmennuskurssille tai ahkeroit yksiksesi kirjastossa. Itsekuri on se, mikä saa sinut lukemaan vaikka ei kauheasti huvittaisi. Se saa sinut taivaltamaan kirjaston lukusaliin kaatosateessa. Itsekuri auttaa sinua saavuttamaan unelmiesi opiskelupaikan.

Aina ei jaksa

Aina ei huvita, jaksa tai pysty. Itsekuria ei ole nimeksikään kun jäät mieluummin sohvalle katsomaan saippuaoopperoita, kuin lähtisi lukemaan pääsykoekirjaa. Tiedät kuitenkin, että lääketieteen pääsykokeessa harvemmin kysytään kenen kanssa Ridge tällä hetkellä seurusteleekaan. Sinun täytyykin ottaa itseäsi niskasta kiinni, jotta opiskelisit ahkerasti ja saavuttaisit opiskelupaikan yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta.

Mitä tehdä kun itsekuri on huono?

Hanki lukuseuraa. Etsi samaan pääsykokeeseen pänttääviä ihmisiä. Tai sovi eri kokeeseen lukevan ystäväsi kanssa yhteistyöstä. Lukekaa yhdessä kotona tai kirjastossa. Lähettäkää toisillenne kerran viikossa sähköpostia, jossa raportoitte urakkanne edistymisestä. Sopikaa leffaillasta, jos olette viikon aikana saavuttaneet tavoitteenne.
Lue siellä missä pystyt keskittymään. Jos kotona tietokone, jääkaappi ja televisio houkuttelevat, lähde opiskelemaan kirjaston tai yliopiston lukusaliin. Mitä vähemmän häiriötekijöitä, sen parempi.
Aloita lukemalla 5 minuuttia. Anna sitten itsellesi palkinnoksi vaikkapa suklaapatukka. Lue sitten 15 minuuttia ja palkitse itsesi tauolla. Seuraavaksi lue 30 minuutin pätkissä, pitäen välissä vartin tauot. Kasvata lukuaikaa hiljalleen, mutta maksimissaan 1,5 tuntiin. Taukojakin kuuluu pitää.
Päätä minkä palkinnon voit lunastaa kun pääsykoe on ohitse. Onko se matka, dvd-boxi vai uusi vaate? Mitä tahansa, joka saa sinut hyvälle tuulelle. Aina kun lukeminen maistuu puulta, mieti tulevaa palkintoasi.

Lyhyesti sanottuna: Opiskele kaverin kanssa, lue paikassa jossa pystyt keskittymään, aloita vähitellen ja palkitse itsesi lopuksi! (Ja vähän välissäkin)

Pääsykoeblogi suosittelee

2009-10-08T09:31:00.000+03:00

Aiotko hakea Iso Britanniaan opiskelemaan? Siinä tapauksessa lue mitä Tiina kirjoittaa blogissaan hakuprosessista. Hänen blogiinsa Tiina Rambles kannattaa tutustua kaikki Britteihin tai psykologiaa opiskelemaan haluavat.

Muutama neuvo lukiolaisille

2009-09-30T22:23:00.000+03:00

Suoritin aikoinani aikuislukion. Lukio ei tarjonnut niin monia syventäviä kursseja, kuin tavalliset lukiot. Historiaa luin neljä pakollista kurssia, muita kursseja ei tainnut ollakaan. Osallistuin kuitenkin ihan samoihin yo-kirjoituksiin kuin kaikki muutkin abiturientit. Sain historian ainereaalista eximian. Nyt opiskelen historiaa yliopistossa. Jos olisin kirjoittanut historiasta laudaturin, olisin ehkä päässyt yliopistoon ensimmäisellä yrittämällä. Mutta silloin kun pääsin sisään, pääsin valintakoekiintiössä. Se tarkoittaa, että olin 20 parhaan joukossa. Että olisin päässyt vaikka en olisi ollut ylioppilas ollenkaan.

Muutama neuvo lukiolaisille:

Suhtaudu vakavasti yo-kirjoituksiin. Hyvistä arvosanoista voi olla sinulle hyötyä opiskelupaikkaa hakiessasi. Voit saada niistä lähtöpisteitä.
Älä stressaa, vaikka et tiedä mitä kursseja valitsisit. Yo-kirjoituksissa voi menestyä myös vain pakollisten kurssien tiedot osaamalla.
Älä masennu, vaikka koko lukio ja yo-kirjoitukset menisivät huonosti. Yliopiston useimpiin pääaineisiin voi päästä sisälle, vaikka ei olisi ollenkaan suorittanut lukiota. Ammattikoulustakin voi hakea yliopistoon.
Ammattikorkeakoulun koulutusohjelmiin on useammin alkukarsinta lukion keskiarvon ja yo-todistuksen perusteella.

Abivuonna yo-kirjoituksista tulee helposti elämän tärkein asia. Niitä ajatellaan, niistä puhutaan ja niitä suoritetaan. On hyvä kuitenkin muistaa, että yo-todistus ei määrittele koko loppuelämääsi. Sitten kun olet saanut haluamasi opiskelupaikan, ei ole enää mitään väliä mitä siellä paperissa lukee.

Miten omat ylioppilaskirjoituksesi aikoinaan tai äskettäin sujuivat? Vai ovatko ne vasta edessä?
.

Pääsykoeblogi esittelee: Studentum.fi

2009-09-24T12:38:00.001+03:00

Studentum.fi kertoo nettisivuistaan seuraavaa:

"Studentumin tavoitteena on, että opiskelusta kiinnostunut henkilö voi kotisivujemme (www.studentum.fi) kautta nopeasti, helposti ja käyttäjäystävällisesti löytää itselleen parhaiten sopivan koulutuksen. Olemmekin keränneet Internet-sivuillemme mielestämme kaiken sen informaation, jota jokainen henkilö voi oikean kouluttautumisratkaisun tehdäkseen tarvita. Koimme tällaisen palvelun puuttuvan, ja sen järjestämisen erittäin hyödylliseksi ja tärkeäksi."

Testataanpa kuinka helposti ja mitä tietoa selkeän näköisiltä verkkosivuilta löytyy. Heti etusivulla on koulutushaku ja opiskelupaikkoja voi etsiä paikan, koulutusasteen ja kategorian perusteella. Kun valitaan koulutustyypiksi yliopisto/korkeakoulu, päästään sivulle joka näyttää tarjoavan lukemattoman määrän ehdotuksia.

Aloittain on kerrottu missä päin Suomea ja maailmaa kyseistä pääainetta tai koulutusohjelmaa voi opiskella. Listan alla on myös muutama kappale tietoa yliopisto-opiskelusta. Pientä miinusta sivusto saa siitä, että Opetushallituksen lisäksi lähteeksi on merkitty Wikipedia.

Eläimiin liittyvä koulutus -otsikon alta löytyy esimerkiksi eläinlääketieteen koulutusohjelm a. Linkkiä klikkaamalla pääsee sivustolle, jossa kerrotaan vain muutamalla rivillä itse koulutuksesta, mutta sitäkin enemmän Helsingin yliopistosta. Sivusto näyttää olevan hyödyllinen siinä, että se kertoo mitä lukemattomia vaihtoehtoja Suomesta ja maailmalta löytyy. Koulutusalojen kuvaukset eivät ainakaan tämän testin perusteella ole välttämättä kovin laajoja. Joiltakin aloilta löytyy enemmän tietoa, esimerkiksi historian kohdalla kerrotaan myös valintakokeista.

Sivustolta löytyy myös keskustelufoorumi, joka ei kuitenkaan näytä kovin vilkkaalta.

Nopean tutustumisen jälkeen Studentum.fi vaikuttaa hyödylliseltä sivustolta varsinkin jos oma opiskelupaikka on vielä hukassa. Sen avulla voi etsiä mitä kaikkia opiskelumahdollisuuksia on ja sitten siirtyä itse oppilaitoksen sivuille lukemaan lisää.

Sivusto kilpailee samassa sarjassa Opiskelupaikka.fin kanssa. Kumpi teistä on hyödyllisempi? Studentum.fi vai Opiskelupaikka.fi?

Yliopistoon pääsevät muutkin kuin ylioppilaat

2009-09-20T20:58:00.001+03:00

Kuva

Tuorein Aviisi kertoo, että noin 11% Tampereen yliopiston opiskelijoista ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Olen itsekin huomannut, että joillekin tulee yllätyksenä, ettei yliopistoon päästäkseen tarvitse käydä lukiota. Ainoa täysin ehdoton perusedellytys on suoritettu peruskoulu.

Koulutusnetti kertoo ketkä ovat hakukelpoisia yliopistoon:

"Yliopistokoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut jonkun seuraavista tutkinnoista:

• ylioppilastutkinnon
• International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
• Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
• Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
• ammatillisen korkea-asteen, ammatillisen opistoasteen tai vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon
• ammattikorkeakoulututkinnon
• ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin
• yliopiston edellyttämät avoimen yliopisto-opetuksen opinnot

Opiskelijaksi voidaan hyväksyä myös henkilö, jolla yliopisto toteaa muutoin olevan opintoja varten riittävät tiedot ja valmiudet."

R. Susikoski: Miten minusta tuli oikkari?

2009-09-16T21:24:00.000+03:00

Kuva

R. Susikoski aloitti syksyllä 2006 tietotekniikan opinnot, mutta ei kokenut alaa omakseen. Tänä syksynä hän aloitti opiskelut oikeustieteellisessä. Lue alta hänen mielenkiintoisesta tarinastaan kohti yliopisto-opintoja. Jatkossa hän kertoo kuukausittain oikeustieteen opinnoistaan.

Monelle oikeustieteilijälle ura lakimiehenä tuntuu olleen itsestäänselvyys jo peruskoulusta, tai viimeistään lukiosta. Mukaan mahtuu toki myös todellisia senioreita. Itse en lukioon astuessa tiennyt mitä minusta tulee isona, mutta lukiossa opin hahmottamaan omat vahvuuteni ja heikkouteni ja niiden perusteella suuntaisin ammattikorkeakouluun opiskelemaan tietotekniikkaa. Perusteluina oli pitkän linjan kiinnostus tietotekniikkaa kohtaan ja TKK:n päätin unohtaa syystä että menestykseni lukion matematiikassa ei ollut kummoinen.

Viimein, kahden välivuoden jälkeen muutin Helsinkiin 2006 ja aloitin tietotekniikan opiskelun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa. Menestykseni oli keskitasoa, vaikka motivaatiota saikin hakea milloin mistäkin. Matematiikka ei muodostunut ongelmaksi, sillä ensimmäisenä vuotena opettajamme oli aivan huippu ja sain kokeista täysiä pisteitä. Toisen vuoden syksynä jaksaminen oli vähissä, matematiikan opettaja vaihtui ja asiat alkoivat kasaantumaan. Jotenkuten sinnittelin syksyn kuitenkin pakettiin ja joululoman jälkeen ajattelin ottaa itseä niskasta kiinni ja tsempata kunnolla. Tammikuun jaksoin mennä kahdeksaksi kouluun, tehdä kotitehtäviä ja painia siniaaltojen kanssa, kunnes tajusin ettei tietotekniikka ole minua varten.

Oli pysähdyttävä hetkeksi miettimään vaihtoehtoja ja opetustarjontaa hieman laajemmalla skaalalla. Olin saanut edellisen vuoden aikana painia erilaisten korvausten ja sitä myötä pykälien kanssa ja luultavasti sitä kautta tulin ohimennen ajatelleeksi oikista. Kun rupesin tarkemmin pohtimaan oikista vaihtoehtona ja tutustumaan vanhoihin pääsykokeisiin, mielenkiintoni heräsi. Valintakoekirjat 2008 ilmestyivät huhtikuun alussa ja siitä lähtien tein 3-4 päivää viikossa töitä ja luin kolme päivää viikossa kahdeksan tuntia päivässä. Sain kuitenkin hyvän kesätyötarjouksen ja aloitin täysipäiväisen työn toukokuun alusta, jonka jälkeen lukeminen jäi iltaan ja vähemmälle. Yhteensä luin kirjat kaksi kertaa kannesta kanteen, jonka lisäksi kertailin hieman. Muistiinpanoja tein toisella lukukerralla, alleviivauksia en juuri lainkaan.

Itse valintakokeessa koin onnistumisen hetkiä ja mielestäni se meni hyvin. Pettymys oli karvas, kun ei sitä nimeä listassa näkynyt. Odottelin vielä muutaman päivän, josko kirje kuitenkin postiluukusta kolahtaisi, mutta päivä päivältä toivo hiipui. Viimein myönsin tappioni ja soitin kansliaan, josta pyysin omien tehtäväpaperieni kopiot kotiin. Kun paperit viimein saapuivat, laskin että olin saanut 14 pistettä. Pettymys syveni entisestään, sillä vuoden 2008 valintakokeiden koepistekiintiön raja, 44 pistettä, oli jäänyt melko kauas.

Pääsykoekirjojen lukeminen kuitenkin vahvisti tunnetta siitä, että olin viimein löytänyt alan, jonka opiskeluun motivaationi riittää. Olin varma että tämä on minun juttuni. Kesän 2008 aikana suunnitelma ensi kevääksi alkoi pikkuhiljaa muotoutua. Olin jo aiemmin kuullut että valmennuskurssi on lähes ainut tapa päästä tiedekuntaan, mutta itsevarmana olin kuvitellut mahtuvani marginaaliseen kahden prosentin joukkoon, jotka pystyvät suoriutumaan valintakokeesta ilman kurssia. Nyt olin kuitenkin kohdannut tosiasiat ja päätin että menen kurssille. En halunnut jättää enää mitään sattuman varaan. Helsingin oikeustieteellisen tiedekunnan ainejärjestön Pykälä Ry:n järjestämiä valmennuskursseja oli kehuttu kauttaaltaan sekä edullisimmiksi että laadukkaimmiksi. Se oli siis minunkin tieni.

Marissa: Hyvää alkavaa lukuvuotta kaikille!

2009-09-14T12:37:00.000+03:00

Olen Marissa, 22-vuotias kirjallisuuden opiskelija. Kerron kirjallisuuden opiskeluun liittyvistä asioista n. kerran kuussa, joskus useamminkin. Enemmän arkisempia opiskelukokemuksia ja yksityiselämää voi seurata blogissani osoitteessa: http://cafepourlesidiots.org/.

Suuri osa uusista opiskelijoista on jo aloittanut lukuvuotensa. Haluaisin toivottaa kaikille onnea opiskelupaikan saavuttamisesta ja voimia tulevaa syksyä varten. Monia varmasti mietityttää uudet kuviot ja oman paikan etsiminen saattaa viedä hetken aikaa. Haluaisin muistuttaa uusia oppilaita, (ja mahdollisesti myös hälventää epävarmuuksia) tuomalla esiin muutaman asian, jotka saattavat fukseja askarruttaa.

Ensinnäkin, myytti kirjallisuuden opiskelijoista kaiken tietävinä lukutoukkina on harhaanjohtava. Ei tarvitse säikähtää, mikäli ei ole jo lukenut kaikkia klassikoita ja muita ääneen lausumattoman lain määrittelemiä must read -kirjoja. Huonon lukio-opetuksen takia, (kävin vanhan opetussuunnitelman mukaiset kurssit, mutta kirjoitin uuden opsin mukaiset ylioppilaskirjoitukset) en tiennyt mitään esimerkiksi Tuntemattomasta sotilaasta, Leena Krohnista tai oikeastaan mistään lähellekään klassikkoasemaa nousseesta teoksesta. Olin lähinnä keskittynyt lukemaan vähän, mutta omasta mielestäni arvokasta, (ja joskus jopa hieman "hömpähtävää") nykykirjallisuutta.

Monet yliopiston henkilökunnasta myös painottavat sopivien sivuaineiden valitsemisesta ja mielellään jo yhden aloittamista heti ensimmäisenä opiskeluvuotena. Rajoitetuissa sivuaineissa kokeet ovat jo usein lukuvuoden alussa ja jotkut sivuaineet tarvitsevat harjoittelua, esimerkiksi jos haluaa sivuaineeksi kielen, josta ei ole aiempaa varmaa opiskelupohjaa, kannattaa opiskelijan käydä kielikurssien kursseilla täydentämässä kielitaitoaan ennen sivuainekoetta.

Jos opiskelija kuitenkin onnistuu ohittamaan sivuainekokeet ja jää ensimmäisenä vuonna ilman oikeutta suorittaa opintokokonaisuutta, ei sitä kannata ottaa liian raskaasti: opiskeltavaa löytyy aina ja Kelan vaatima opintopistemäärän saa helposti kasaan pienillä järjestelyillä. Ensin kannattaa tarkistaa, mitä vapaita sivuaineita yliopisto tarjoaa, eikä kannata pelätä tiedekuntarajojen ylitystä, se on tiettyyn pisteeseen asti sallittua, mikäli toisesta tiedekunnasta löytää jotain itseään kiinnostavaa. Mikäli mikään vapailla markkinoilla oleva oppiaine ei kiinnosta, voi aina tarkistaa, onko niissä mielekkäissä rajoitetuissa sivuaineissa joitain kaikille vapaita luentoja. Harvemmin oppiaine sulkee ovet täydellisesti ulkopuolisilta. Näin opiskelija saa tietoa ja harjoitusta jo ensimmäisenä vuonna seuraavaa pidettävää sivuainekoetta varten.

Jos taas on epävarma siitä, mitä sivuaineita kannattaisi ottaa, voi käyttää vuoden huoletta tutustuakseen eri oppiaineiden kotisivuihin, käymällä vapailla luennoilla ja hyödyntämällä yliopiston tarjoamia seminaareja ja tiedekuntien tai laitosten yhteisiä ja yleensä aika poikkitieteellisiäkin kursseja. Missään nimessä ei kannata kauhistella sitä, mikäli jää ilman varmaa sivuainetta ensimmäisen vuoden ajaksi, sillä sivuaineen hankkiminen jo ensimmäisenä vuotena on ennemmin kehotus kuin käsky.

Kannatan siis kaikkia fukseja, pääaineesta ja tiedekunnasta huolimatta, nauttimaan syksystä, uudesta opiskelupaikasta ja olematta stressaamatta uusista kuvioista liikaa. Kunhan tietää, missä milloinkin kannattaa olla, (se ei vaadi loppujen lopuksi paljon) se riittää aluksi aivan mainiosti. Ja rutiini yliopistollisiin tehtäviin karttuu kokemuksen myötä. Sitä ei voi oppia mistään oppaasta.

Vuosisuunnitelma pitää sinut oikealla tiellä

2009-09-11T15:51:00.004+03:00

Kuva

Jos tähtäät kevään 2010 pääsykokeisiin, siintävät ne vielä kaukana edessä. Voit kuitenkin jo nyt tehdä itsellesi summittaisen vuosisuunnitelman. Sen avulla tiedät mitä milloinkin teet, eikä pääsykoetta edeltävänä iltana iske paniikki. Suunnitelman voit tehdä, vaikka aloittaisitkin lukemisen vasta myöhemmin. Tai vaikka et edes tiedä mihin pyrit.

Miten tehdä vuosisuunnitelma?

Kirjoita paperille kuukaudet syyskuusta kesäkuulle
Jos olet abiturientti, merkitse mitkä kuukaudet valmistaudut yo-kirjoituksiin
Jos et ole vielä päättänyt mihin pyrit, merkitse mitkä kuukaudet suunnittelet tulevaisuuttasi
Merkitse muut tärkeät ja aikaasi vievät projektit/työt
Merkitse missä kuussa aloitat pääsykokeisiin valmistautumisen
Merkitse mitkä kuukaudet valmistaudut pääsykokeisiin

Suunnitelma voi näyttää tältä:

Syyskuu: Yo-kirjoitukset

Lokakuu: Suunnittelen mihin haen opiskelemaan

Marraskuu: Suunnittelen mihin haen opiskelemaan

Joulukuu: Päätän mihin haen opiskelemaan

Tammikuu: Aloitan pääsykokeisiin valmistautumisen

Helmikuu: Yo-kirjoitukset

Maaliskuu: Yo- kirjoitukset

Huhtikuu: Valmistaudun pääsykokeisiin

Toukokuu: Valmistaudun pääsykokeisiin

Kesäkuu: Pääsykoe

Mitä hyötyä vuosisuunnitelmasta on?

Määrittelet ja näet konkreettisesti monta kuukautta sinulla on aikaa valmistautua pääsykokeeseen
Varaat kaikelle tärkeälle riittävästi aikaa
Vuosisuunnitelmaa on helppo muokata myös kuukausi-, viikko- tai päiväsuunnitelmiksi

Milloin kannattaa tehdä tarkempi opiskelusuunnitelma?

Lukusuunnitelman voit tehdä jo yo-kirjoituksia varten
Kuukausisuunnitelma kannattaa tehdä joulukuussa, jos esimerkin mukaan päätät suuntasi silloin
Viikko- tai päiväsuunnitelma on hyvä tehdä silloin kun aloitat opiskelun eli esimerkin mukaan tammikuussa
Suunnitelma muokkautuu ja sitä pitää muokata lukemisprosessin edetessä

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen syksyn haku alkaa 14.9

2009-09-08T18:16:00.001+03:00

Kuva

Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn haku alkaa viikon päästä eli 14.9. Hakulomake täytetään sähköisesti osoitteessa www.amkhaku.fi tai www.yliopistohaku.fi. Jos olet saanut opiskelupaikan kevään haussa, et voi enää tänä vuonna ottaa paikkaa vastaan. Mutta jos opiskelupaikka vielä uupuu, niin lue alta mille aloille voit vielä hakea.

Yliopistojen syksyn haussa mukana oleva koulutus:

Fysiikan aineenopettajan koulutus, Helsingin yo
Kemian aineenopettajan koulutus, Helsingin yo
Kemian, Helsingin yo
Matematiikan aineenopettajan koulutus, Helsingin yo
Fysiikka, Jyväskylän yo, Kuopion yo
Matematiikka, Jyväskylän yo
Tietojärjestelmätiede, Jyväskylän yo
Tietotekniikka, Jyväskylän yo
Tilastotiede, Jyväskylän yo
Teknis-luonnontieteellinen ko, Kuopion yo

Ammattikorkeakoulujen syksyn haussa voi hakea esimerkiksi seuraaville aloille:

Bioanalytiikka
Hoitotyö
Fysioterapia
Journalismi
Liiketalous
Matkailu
Viestintä
Optometria
Kaikki syksyn haussa olevat paikat löydät Koulutusnetistä.

Muista tarkistaa kaikki hakutiedot aina yliopiston tai ammattikorkeakoulun sivuilta, sekä osoitteista amkhaku.fi ja yliopistohaku.fi!

Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen - Mitä se pitää sisällään?

2009-09-08T08:08:00.001+03:00

Tässä teille hieman maistiaisia kirjastani Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen. Kirja on jäsennelty niin, että se seuraa koko luku-urakkaasi aivan oman alan etsinnästä pääsykokeeseen asti. Ja vähän sen jälkeenkin. Lue siis alta miten opas auttaa sinua saavuttamaan toiveidesi opiskelupaikan!

Mitä neuvoja kirja antaa?

Unelmasta tavoitteeksi

Ensimmäisenä opas auttaa sinua löytämään sopivan opiskelupaikan, jonne pyrit
Saat myös vinkkejä siitä, millä aloilla tulevaisuudessa työllistytään
Teet myös päätöksen ja postitat hakupaperit

Pääsykokeen vaatimukset

Opit mitä pääsykokeissa menestymiseen vaaditaan
Saat vinkkejä haastatteluun ja ryhmätehtävään
Luet mitä hyötyä valmennuskursseista ja -materiaaleista voi olla

Opiskelusuunnitelma

Teet itsellesi lukusuunnitelman, joka johdattaa sinut läpi luku-urakkasi
Saat esimerkkejä erilaisista opiskelusuunnitelmista

Pääsykoekirjallisuuden opiskelu

Opit miten pääsykoekirjoja kannattaa lukea
Saat vinkkejä erilaisiin muistiinpanotekniikoihin
Saat neuvoja miten toimia kun lukeminen ei suju

Pääsykokeessa

Saat ohjeita selvitä pääsykoepäivästä
Opit miten erityyppisiin kysymyksiin vastataan

Pääsykokeen jälkeen

Saat vinkkejä välivuoden viettämiseen jos se osuu kohdallesi
Luet avoimen yliopiston ja kansanopiston hyödyllisyydestä välivuoden vietossa

Yllä mainitun lisäksi opas sisältää paljon muitakin neuvoja, ohjeita ja niksejä. Siinä on myös tehtäviä, esimerkkejä ja sisäänpääsyprosentteja.

Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen on nyt ennakkotilattavissa Epionen verkkokaupasta.

Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen - Kenelle opas sopii?

2009-09-07T07:37:00.002+03:00

Kerroin teille eilen viikon päästä ilmestyvästä oppaastani: Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen. Kerron nyt tarkemmin kenelle kaikille opas sopii. Huomenna kerron mitä vinkkejä ja neuvoja opas antaa pääsykokeisiin valmistautumiseen.

Opas sopii sinulle kun..

luet pääsykoekirjaa tai -kirjoja
luet pääsykoketta varten opeteltavaa muuta materiaalia kuten artikkeleja
luet muuta kirjallisuutta pääsykoetta varten (Esimerkiksi Helsingin yliopiston historian pääsykokeeseen ei ole pääsykoekirjaa, vaan pyrkijöille annetaan aikaväli, johon he tutustuvat itse valitsemaansa kirjallisuutta lukien)
pääsykokeessasi on edessä haastattelu tai ryhmätehtävä

Kirjani antaa siis vinkkejä niin yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihinkin pyrkiville. Tule takaisin huomenna lukemaan, miten opas auttaa sinua läpi luku-urakkasi.

Nyt onnistut! Opas pääsykokeisiin on ennakkotilattavissa Epionen verkkokaupasta.

Pääsykoeblogi ja paljon muuta nyt kansien välissä: Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen

2009-09-05T13:05:00.001+03:00

Olen nyt koonnut Pääsykoeblogin parhaat vinkit, ja paljon muuta, yksien kansien väliin! Älä siis keskeytä hyvin alkanutta luku-urakkaasi surffaamalla päivästä toiseen Pääsykoeblogissa, vaan ota vinkit mukaan työpöydän ääreen, kirjastoon tai lukusaliin.

Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen teoksen toimitukset alkavat 14. syyskuuta eli viikon kuluttua. Opas on kuitenkin jo nyt ennakkoon tilattavissa kustantajan (Epinova) verkkokaupasta osoitteessa www.epione.fi!

Seuraavan viikon kuluessa kerron teille tarkemmin mitä opas pitää sisällään ja miten ahkeratkin Pääsykoeblogin lukijat siitä voivat hyötyä!

Tilaa Nyt onnistut! Opas pääsykokeeseen teos Epionen verkkokaupasta!

Nyt kannattaa kouluttautua poliisiksi

2009-09-05T10:26:00.000+03:00

Kuva

Aamulehti uutisoi: Kaikki poliisit pääsevät töihin ensi vuonna - Kohta lainvalvojista onkin pula.

"Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Seppo Kolehmainen kertoo, että vaje alkaa näkyä muutaman vuoden kuluttua, jolloin avoimia poliisin virkoja saattaa olla enemmän tarjolla kuin on valmistuvia poliiseja."

Poliisiammattikorkeakoulun perustutkintokoulutukseen on haku kokoajan käynnissä. Vuosi on jaettu neljään hakujaksoon ja jokaiselta hakujaksolta valitaan opiskelijoita yhteen tai kahteen alkavaan koulutukseen. Perustutkintokoulutukseen hakee vuosittain noin 1200 pyrkijää, mutta heistä vain 200-400 valitaan. Joskus kaikkia aloituspaikkoja ei saada täyteen kun hakukriteerit täyttäviä pyrkijöitä ei ole tarpeeksi.

Lue täältä miten poliisiammattikorkeakouluun haetaan!

Seuraa täältä poliisiksi opiskelevan Minna Laukan blogia!

Oletko hirviöopiskelija?

2009-09-04T21:05:00.000+03:00

Ylioppilaslehti antaa opettajille puheenvuoron artikkelissaan: Kaikki mulle heti nyt- sukupolvi valtasi yliopiston. Olen itsekin yllättynyt, miten yliopisto-opiskelijat vaativat erityisjärjestelyitä. Ja miten auliisti luennoitsijat odottavat, että opiskelijat saavat kirjoitettua kaiken power point esityksestä.

Erään opettajan kommentti osuu minuunkin: ”Olen kuullut luennoilla käyvien käyttävän sanaa ’koulu’ yliopistosta. Jotkut heistä käyvät koulua.” Täytyy siis myöntää, että käytän itsekin toisinaan sanaa koulu. Sanalla kun on joskus niin helppoa korvata sanat yliopisto ja luennot.

Menetkö sinä kouluun vai luennolle?

Maisterikaan ei selviä pääsykokeesta lukematta

2009-09-04T20:47:00.000+03:00

Aviisin uusimmassa numerossa kerrotaan miten maisteri selviytyy pääaineensa matematiikan ja sivuaineensa sosiologian pääsykokeista. Hän ei valmistautunut kokeisiin millään tavalla vaan testasi uhkaavatko vanhemmat opiskelijat ja maisterit tuoreiden ylioppilaiden koulutuspaikkoja.

Raportti kertoo, että maisteri ei saanut opiskelupaikkaa. Pääsykokeet perustuvat yleensä niin paljon määrättyyn materiaaliin, että edeltävät yliopisto-opinnot tuskin takaavat opiskelupaikkaa. Varminta on siis tarttua pääsykoekirjaan ja lukea ahkerasti!

Emmi: Virallisesti sairaanhoitajaopiskelija

2009-09-01T09:48:00.000+03:00

Emmi kirjoittaa syksyllä 2009 alkaneista sairaanhoitajan opinnoistaan. Emmin kaikki jutut pääset lukemaan täältä.

Kädet tärisee, hikikarpalo nousee otsalle ja levottomuuksissa tekisi mieli hyppiä seinille. Siinä tuntemuksiani ensimmäisen koulupäivän aamuna viime keskiviikkona. Normaalisti olen todella aamu-uninen, mutta keskiviikkona heräsin monen katkonaisen unipätkän jälkeen klo 5:30 liiankin virkeänä.

Ensimmäiset päivät meni käytännön asioiden kanssa; mistä löytyy vessa, paljonko ruokailu maksaa ja mihin tarvitaan opintotoimistoa. Nyt päästy onneksi opiskelun makuun, ja heti lyötiin ensimmäisten tehtävien deadlinetkin eteen. Siitä se lähtee. Yksi projektikin laitettu jo aluilleen. Kovasti ehtii muutamassa päivässä.

Ennen nykyistä opiskelupaikkaa ehdin hakea vaikka minne toimittajasta kätilöksi ja sosionomiksi. Mistään ei kuitenkaan auennut opiskelupaikkaa. Nyt kuitenkin tiedän miksi. Koska tämä on juuri se minun juttuni. Enkä millään voi uskoa todeksi, että vihdoin olen sairaanhoitajaopiskelija.

Kilpailuta opintolainasi

2009-08-29T09:32:00.002+03:00

Kauppalehti uutisoi eilen: Opintolainan haitari venyy ja paukkuu.

Opintolainoja kilpailuttaessa vertaa seuraavia asioita:

marginaali
kokonaiskorko
palvelumaksut lainaa nostettaessa ja takaisin maksettaessa

Kerro Pääsykoeblogille mistä pidät

2009-08-26T11:06:00.001+03:00

Pääsykoeblogi halua tarjota teille artikkeleja ja kirjoituksia, joista juuri te pidätte. Varsin iloiseksi tulen kommenteista. Kommenttien avulla voit aloittaa keskustelun, antaa palautetta tai esittää kysymyksiä. Katson minkälaiset kirjoitukset saavat kommentteja ja yritän jatkossa tarjota samansuuntaisia juttuja.

Toinen, vieläkin helpompi, vaihtoehto on antaa artikkeleille tähtiä yhdestä viiteen. Sen avulla näen minkälaiset jutut teitä kiinnostavat ja mitä taas ette halua lukea.

Sekä kommentointi, että tähtien antaminen auttavat kehittämään Pääsykoeblogia mieleiseenne suuntaan. Käytä siis vaikutusmahdollisuuttasi!

Kiitos.