<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Kirjavinkit</title>
	<atom:link href="https://www.kirjavinkit.fi/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>https://www.kirjavinkit.fi</link>
	<description>Yli 12 000 lukemisen arvoista kirjaa</description>
	<lastBuildDate>Sun, 15 Nov 2026 07:06:32 +0000</lastBuildDate>
	<language>fi</language>
	<sy:updatePeriod>
	hourly	</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>
	1	</sy:updateFrequency>
	<generator>https://wordpress.org/?v=7.1.4</generator>

<image>
	<url>https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2021/02/cropped-kirjavinkit-ikoni-32x32.jpg</url>
	<title>Kirjavinkit</title>
	<link>https://www.kirjavinkit.fi</link>
	<width>32</width>
	<height>32</height>
</image> 
	<item>
		<title>Paul Davies: Quantum 2.0 : The Past, Present, and Future of Quantum Physics</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/quantum-2-0-the-past-present-and-future-of-quantum-physics/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Titta Lindström]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 15 Nov 2026 09:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[fysiikka]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[kvanttifysiikka]]></category>
		<category><![CDATA[kvanttimekaniikka]]></category>
		<category><![CDATA[kvanttitietokoneet]]></category>
		<category><![CDATA[teknologia]]></category>
		<category><![CDATA[teoriat]]></category>
		<category><![CDATA[tieteenhistoria]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[tutkimus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154200</guid>

					<description><![CDATA[Pelican (2025) — tietokirjallisuus, fysiikka, teknologia.1920-luvun puolivälissä fysiikan peruskäsitteet mullistuivat. Siihen asti länsimaista tieteellistä maailmankuvaa oli hallinnut Newtonin mekaniikasta periytyvä ajatus maailmankaikkeudesta ennustettavana, täsmällisesti toimivana koneistona. Kvanttifysiikan löydöt kuitenkin osoittivat, että alkeishiukkasten tasolla todellisuus toimii aivan toisella tavalla kuin odotamme. Hiukkasten käyttäytymistä voidaan ennustaa vain todennäköisyyksien avulla, eikä epävarmuus näytä johtuvan tiedon puutteesta vaan itse&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/quantum-2-0-the-past-present-and-future-of-quantum-physics/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Paul Davies: Quantum 2.0 : The Past, Present, and Future of Quantum Physics</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img fetchpriority="high" decoding="async" width="186" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/quantum-2.0-186x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Quantum 2.0 -kirjan kannessa on mustalla taustalla yhdistä pisteet -tehtävä, josta muodostuu kissan kuva." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/quantum-2.0-186x300.jpg 186w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/quantum-2.0-249x400.jpg 249w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/quantum-2.0-768x1236.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/quantum-2.0.jpg 932w" sizes="(max-width: 186px) 100vw, 186px" /><p>Pelican (2025) — tietokirjallisuus, fysiikka, teknologia.</p>
<p class="wp-block-paragraph">1920-luvun puolivälissä fysiikan peruskäsitteet mullistuivat. Siihen asti länsimaista tieteellistä maailmankuvaa oli hallinnut <strong>Newtonin</strong> mekaniikasta periytyvä ajatus maailmankaikkeudesta ennustettavana, täsmällisesti toimivana koneistona. Kvanttifysiikan löydöt kuitenkin osoittivat, että alkeishiukkasten tasolla todellisuus toimii aivan toisella tavalla kuin odotamme. Hiukkasten käyttäytymistä voidaan ennustaa vain todennäköisyyksien avulla, eikä epävarmuus näytä johtuvan tiedon puutteesta vaan itse luonnon perimmäisestä luonteesta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tähän mullistukseen liittyy kuitenkin erikoinen ristiriita. Kvanttifysiikka on yksi koko tieteenhistorian tarkimmin kokeellisesti testatuista ja menestyksekkäimmistä teorioista, ja monet teknologiset läpimurrot perustuvat sen hyödyntämiseen. Siitä huolimatta, emme edelleenkään ymmärrä, mitä kvanttiteoria oikeastaan kertoo todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Tämä jännite on fysiikan professori <strong>Paul Daviesin </strong>kirjan ytimessä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Quantum 2.0</em> aloittaa ensimmäisestä kvanttivallankumouksesta, eli kuinka opimme, miten kvanttimaailma toimii, ja kuinka olemme hyödyntäneet tätä tietoa esimerkiksi transistorien, laserien ja mikrosirujen kehittämisessä. Kirjan pääfokus on kuitenkin toinen kvanttivallankumous, jossa itse kvanttitilasta tulee informaation käsittelyn väline. Olemme toisin sanoen oppineet manipuloimaan yksittäisiä atomeja, elektroneja ja fotoneja sekä hyödyntämään suoraan niiden superpositiota ja lomittumista. Mitä kaikkea tällä voidaan saada aikaan, on vielä avoin kysymys, mutta tässä alkaa jo nousta mieleen <strong>Arthur C. Clarken</strong> sanat: <em>&#8221;Mikä tahansa riittävän kehittynyt teknologia on erottamaton taikuudesta.&#8221;</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tutuksi tulevat erityisesti kvanttiteleportaatio, kvanttikryptografia ja tietysti kvanttitietokoneet, jotka ovat varmasti monille lukijoille aiheina jo jossakin määrin tuttuja. Kvanttitietokoneilla voidaan periaatteessa ratkaista tiettyjä ongelmia, jotka olisivat tavallisille tietokoneille käytännössä mahdottomia. Siinä missä tavallinen tietokone käsittelee informaatiota ykkösinä ja nollina, kvanttitietokoneen kubitit voivat olla näiden tilojen superpositiossa, eli eräänlaisessa molempien tilojen yhdistelmässä. Tällaisten herkkien kvanttitilojen ylläpitäminen on kuitenkin äärimmäisen vaikeaa, sillä vuorovaikutus ympäristön kanssa voi tuhota laskennassa tarvittavan superposition. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Davies leikittelee myös ajatuksella QAI:sta eli kvanttitekoälystä, jonka kyvyt perustuisivat lomittuneiden kubittien muodostamiin yhteisiin kvanttitiloihin. Tällainen hypoteettinen keinoäly olisi laskentateholtaan jo jotain niin äärimmäistä, että sen kykyjä tai ajatusprosessia olisi meidän kaltaistemme ihmisten jopa täysin mahdotonta ymmärtää.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hieman harvemmin kuultuja sovelluskohteita ovat muun muassa kvanttitutka, nanoteknologia ja kvanttibiologia. Erityisesti viimeinen on aiheena äärimmäisen kiinnostava, koska ihan viime aikoina on alettu ymmärtää, että kvanttitason ilmiöitä voi tapahtua myös biologisella tasolla, ja että elämä on ehkä oppinut hyödyntämään tätä ilmiötä laajastikin. Tämä on tullut suurena yllätyksenä, koska kvanttitason ilmiöt ovat alttiina dekoherenssille, joka hävittää kvanttiominaisuudet. Ala on uusi, joten saa nähdä mihin tässä vielä päädytään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan jälkimmäisellä puoliskolla tutustutaan myös kosmisiin mysteereihin: pimeään aineeseen, mustiin aukkoihin ja Hawkingin säteilyyn, joiden arvoitusta kvanttifysiikan sovellukset kenties tulevaisuudessa ratkaisevat.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kaiken taustalla kuitenkin kummittelee suurempi kysymys itse todellisuuden luonteesta. Nykyäänhän tiedetään, ettei edes täydellinen tyhjiö ole varsinaisesti tyhjä. Nykyfysiikan mukaan maailmankaikkeuden perimmäisiä rakennuspalikoita eivät ole niinkään hiukkaset vaan kvanttikentät, joissa esiintyy kvanttivaihtelua jopa täydellisessä tyhjiössä. Suomi-viittaukset pitää tietysti aina muistaa mainita, joten kerrottakoon, että kirjassa viitataan muun muassa <a href="https://phys.org/news/2013-02-particles-illuminate-vacuum.html">tutkimukseen</a>, jossa Aalto-yliopiston <strong>Pasi Lähteenmäki</strong> ja kollegansa onnistuivat luomaan fotoneita tyhjiöstä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Voisiko kvanttifysiikka siis vastata siihen kaikista suurimpaan kysymykseen, kuinka universumi syntyi, ja syntyikö se tosiaan &#8221;tyhjästä&#8221;? Alkuräjähdyksen jälkihehkussa eli kosmisessa mikroaaltotaustasäteilyssä näkyy pieniä lämpötilaeroja, joiden uskotaan olevan seurausta varhaisen maailmankaikkeuden kvanttifluktuaatioista. Eli kun katsomme taustasäteilyn karttaa, voimme katsella maailmankaikkeuden nuoruuteen tallentunutta jälkeä sen alkuperäisestä mikroskooppisesta kvanttiluonteesta. Tässä päästään jo todella hurjiin ajatuksiin. Tavallisessa kvanttimekaniikassa esimerkiksi elektronin tilaa kuvataan aaltofunktiolla, mutta voisiko jopa koko maailmankaikkeudella olla aaltofunktio?</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ei hätää, kirja ei ole niin vaikeaselkoinen kuin voisi kuvitella! Paul Davies tekee parhaansa, jotta aihe avautuisi myös lukijoille, joille kvanttifysiikka on ennestään vierasta. Tässä hän onnistuukin hyvin ja kykenee havainnollistamaan niin kvanttimaailman kummallisuuksia kuin sen mahdollisia sovelluksia.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kvanttifysiikasta kun puhutaan, niin vääjäämättä paljon mysteerejä kuitenkin jää. Suuri kysymys on ollut jo sadan vuoden ajan, kuinka meidän tulisi yhdistää näkemämme jokapäiväinen maailma tähän aavemaiseen kvanttimaailmaan, jossa hiukkaset voivat olla useassa tilassa samanaikaisesti ja lomittua toisiinsa etäisyyksistä riippumatta. Missä tarkalleen ottaen menee arkimaailman ja kvanttitodellisuuden raja? Entä liittyykö tietoisuuden mysteeri jotenkin kvanttimaailman outoon luonteeseen ja siihen, millainen rooli havaitsijalla on todellisuuden muodostumisessa? </p>



<p class="wp-block-paragraph">Lopussa Davies vielä johdattelee lukijan Gödelin epätäydellisyyslauseen äärelle, jonka mukaan jokaisessa riittävän monipuolisessa ja ristiriidattomassa matemaattisessa järjestelmässä on väittämiä, jotka ovat tosia mutta joita ei voida todistaa järjestelmän omilla säännöillä. Toisin sanoen kaikkia matemaattisia totuuksia ei voida todistaa yhden ja saman sääntöjärjestelmän puitteissa. Teoreettinen fyysikko <strong>John Archibald Wheeler</strong> alkoi tunnetusti vanhoilla päivillään pohtia, voisiko Gödelin epätäydellisyyslauseella olla jokin syvällinen yhteys kvanttifysiikkaan ja ajatukseen siitä, ettei todellisuus voi koskaan tuntea itseään täydellisesti. Onko todellisuus mysteeri jopa itselleen? Se on kaunis ja kummallinen ajatus, ja niitähän kvanttifysiikassa riittää. <br><br></p>
<p>&mdash; Titta Lindström</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/quantum-2-0-the-past-present-and-future-of-quantum-physics/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/fysiikka/" rel="tag">fysiikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kvanttifysiikka/" rel="tag">kvanttifysiikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kvanttimekaniikka/" rel="tag">kvanttimekaniikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kvanttitietokoneet/" rel="tag">kvanttitietokoneet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/teknologia/" rel="tag">teknologia</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/teoriat/" rel="tag">teoriat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tieteenhistoria/" rel="tag">tieteenhistoria</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tutkimus/" rel="tag">tutkimus</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/quantum-2-0-the-past-present-and-future-of-quantum-physics/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Toni L&#228;hde: Brändimaailman 7 ihmettä</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/brandimaailman-7-ihmetta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Soili Vuorenmaa]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 15 Nov 2026 07:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[brändäys]]></category>
		<category><![CDATA[henkilöhistoria]]></category>
		<category><![CDATA[historia]]></category>
		<category><![CDATA[imago]]></category>
		<category><![CDATA[katolinen kirkko]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[mielikuvat]]></category>
		<category><![CDATA[narratiivisuus]]></category>
		<category><![CDATA[suhdetoiminta]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[tunteet]]></category>
		<category><![CDATA[tuotemerkit]]></category>
		<category><![CDATA[yritykset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154352</guid>

					<description><![CDATA[Tammi (2026) — tietokirjallisuus, historia, henkilöhistoria. Toni Lähteen Brändimaailman 7 ihmettä on tietokirja, joka on rakennettu kuin brändi, josta kirja kertoo. Vaikka kyseessä on asiateos, sitä lukiessa tuntuu kuin uppoutuisi tarinaan. Kirja on helppolukuinen, ja se tempaa lukijan mukaansa. Kirja on ryhmitelty neljään osaan: johdanto, brändi ja tarinan voima, brändimaailman seitsemän ihmettä -esimerkit sekä kulttuurinen&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/brandimaailman-7-ihmetta/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Toni L&#228;hde: Brändimaailman 7 ihmettä</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" width="191" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-191x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Brändimaailman 7 ihmettä -kirjan kannessa on fuksianpunaisella taustalla isolla sana BRÄNDI." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-191x300.jpg 191w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-255x400.jpg 255w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-768x1203.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-980x1536.jpg 980w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-1307x2048.jpg 1307w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta-1320x2068.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/brandimaailman7ihmetta.jpg 1634w" sizes="(max-width: 191px) 100vw, 191px" /><p>Tammi (2026) — tietokirjallisuus, historia, henkilöhistoria.</p>
<p class="wp-block-paragraph"><strong>Toni Lähteen</strong> <em>Brändimaailman 7 ihmettä</em> on tietokirja, joka on rakennettu kuin brändi, josta kirja kertoo. Vaikka kyseessä on asiateos, sitä lukiessa tuntuu kuin uppoutuisi tarinaan. Kirja on helppolukuinen, ja se tempaa lukijan mukaansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirja on ryhmitelty neljään osaan: johdanto, brändi ja tarinan voima, brändimaailman seitsemän ihmettä -esimerkit sekä kulttuurinen relevanssi. Lähde perustaa koko brändäyksen filosofian tarinankerronnalle, ja ratkaisu toimii loistavasti ja luo pohjan koko teokselle.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jo ennen kuin varsinaisiin historian &#8221;ihmeisiin&#8221; edes päästään, teos tarjoilee heti alkuun hyviä vinkkejä, joita voi hyödyntää omassa yritystoiminnassaan tai henkilöbrändäyksessään, eikä lukijan ei tarvitse odottaa myöskään loppusivuille asti saadakseen ideoita käyttöönsä. Tärkein monista opeista on se, miten kriittistä brändäyksessä on kertoa tarinansa itse ja pitää se omissa näpeissään. Ensimmäisenä kerrottu tarina on nimittäin se, joka muistetaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Teoksessa perehdytään maailman suuriin brändeihin, seitsemään ihmeeseen, joista osaa ei perinteisessä mielessä edes mieltäisi brändeiksi; tästä esimerkkinä katolinen kirkko. On mielenkiintoista, miten Lähde tarttuu tällaisiinkin instituutioihin. Jokainen luku alkaa mukaansatempaavalla tarinalla näistä seitsemästä esiteltävästä kohteesta. Kun lukija on saatu koukutettua aiheeseen, siirrytään syvällisempään analyysiin brändin synnystä, matkan varrella kohdatuista haasteista ja tekijöistä, jotka nostivat ne ihmisten tietoisuuteen. Suurin osa kirjasta esitteleekin näitä brändejä: <strong>Aleksanteri Suuri</strong>, katolinen kirkko, Disney, <strong>Adolf Hitler</strong>, Louis Vuitton, <strong>2Pac</strong> ja japanilainen yli tuhat vuotta vanha makeisyritys Ichiwa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Jokaisen esitellyn brändin kohdalla käydään läpi toiminnan tarkoitus, missio, brändilupaus, arvolupaus, SWOT-analyysi, kohdeyleisö, brändipersoonallisuus sekä symbolit. Tämä antaa lukijalle selkeää kosketuspintaa ja auttaa ymmärtämään, miten suuret brändit on käytännössä rakennettu.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan viimeisessä osiossa Lähde avaa syitä sille, miksi juuri nämä kyseiset tarinat on valittu teokseen. Ne ovat rakennettuja todellisuuksia, jotka tunnemme, ja jotka herättävät tunteita. Kirja osoittaa hienosti sen, että tarinoiden avulla monimutkaisetkin asiat saadaan kerrottua niin, että ne kiinnostavat ihmisiä. Lähdeluettelo on kirjassa vakuuttava.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Brändin rakentaminen voi olla eräänlainen vastavoima maailman synkkyydelle. Tämä tiivistyy upeasti Disneyn filosofiassa: <em>”Ihminen tarvitsee paikan, jossa unelmat ovat vahvempia kuin pelot. Tarina, joka päättyy onnellisesti, ei ole valhe – se on muistutus siitä, miksi olemme täällä.”</em> Tällainen ajattelutapa tekee kirjasta enemmän kuin pelkän bisnesoppaan; se kannustaa lukijaa uskomaan huomiseen ja itseensä.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Brändimaailman 7 ihmettä</em> on erinomainen teos jokaiselle, joka haluaa ymmärtää brändejä, maailmaa ja liiketoimintaa sekä sitä, miksi ihminen loppujen lopuksi valitsee jonkin tietyn tuotteen tai asian toisen sijaan. Kirja sopii luettavaksi ihmiselle, joka on vasta lähtemässä rakentamaan brändiään. Parhaan hyödyn teoksesta saa kuitenkin irti silloin, jos taustalla on jo hieman tietoa liiketoiminnasta ja markkinoinnista. Kirjan tarjoamat esimerkit herättävät väistämättä ajatuksia, joita voi hyödyntää omassa brändityössään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ainoa pieni miinus syntyy kirjan lopussa. Vaikka teos on erittäin hyvin rakennettu, loppuun jää kaipaamaan jotain lisää. Kun asiat ja suuret linjat on ymmärtänyt, lukijalle syntyy tarve päästä toimimaan: mitä minun pitäisi tehdä seuraavaksi? Yritysmaailmassa toimivalle lukijalle näitä konkreettisia &#8221;seuraavia steppejä&#8221; ei kirjassa tarjota. Jos sen sijaan lukee kirjaa puhtaasti mielenkiinnosta ilman välitöntä tarvetta käytännön työkaluille, teoksesta ei puutu yhtikäs mitään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan kirjoittaja Toni Lähde on sanonut itsestään näin: <em>”Olen montaa asiaa brändistrategista markkinoinnin asiantuntijaan ja yrityskuiskaajasta neuvonantajaan, mutta ennen kaikkea olen ongelmaratkaisija.&#8221;</em></p>



<p class="wp-block-paragraph"> Kokonaisuutena kirja on inspiroiva matka brändien olemukseen.</p>
<p>&mdash; Soili Vuorenmaa</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/brandimaailman-7-ihmetta/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/brandays/" rel="tag">brändäys</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/henkilohistoria/" rel="tag">henkilöhistoria</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/historia/" rel="tag">historia</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/imago/" rel="tag">imago</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/katolinen-kirkko/" rel="tag">katolinen kirkko</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/mielikuvat/" rel="tag">mielikuvat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/narratiivisuus/" rel="tag">narratiivisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/suhdetoiminta/" rel="tag">suhdetoiminta</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tunteet/" rel="tag">tunteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tuotemerkit/" rel="tag">tuotemerkit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yritykset/" rel="tag">yritykset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/2pac/" rel="tag">2pac</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/adolf-hitler/" rel="tag">Adolf Hitler</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/aleksanteri-suuri/" rel="tag">Aleksanteri Suuri</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/walt-disney/" rel="tag">Walt Disney</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/suomi/" rel="tag">Suomi</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/brandimaailman-7-ihmetta/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>&#201;douard Louis: Luhistuminen</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/luhistuminen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mikko]]></dc:creator>
		<pubDate>Sun, 15 Nov 2026 05:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[alkoholismi]]></category>
		<category><![CDATA[autofiktio]]></category>
		<category><![CDATA[huono-osaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjailijat]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[kuolema]]></category>
		<category><![CDATA[muistot]]></category>
		<category><![CDATA[perhesuhteet]]></category>
		<category><![CDATA[psykologiset romaanit]]></category>
		<category><![CDATA[veljet]]></category>
		<category><![CDATA[yhteiskunnalliset romaanit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154305</guid>

					<description><![CDATA[Tammi (2026) — psykologiset romaanit, kuolema, kirjailijat. Kun kuulin veljeni kuolemasta, en tuntenut mitään. En surua, en epätoivoa, en iloa, en mielihyvää. Otin uutisen vastaan kuin säätiedotuksen tai jonkun, kenen tahansa selostuksen iltapäiväisestä kaupassakäynnistään. En ollut tavannut veljeäni liki kymmeneen vuoteen. En ollut halunnut enää tavata häntä. Nyt veli on kuitenkin kuollut 38-vuotiaana. Nuorehko ikä&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/luhistuminen/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">&#201;douard Louis: Luhistuminen</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img decoding="async" width="192" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-192x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Luhistumisen kannessa on piirros miehestä, joka peittää kasvojaan kädellään. Kirjan nimi on luhistumassa." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-192x300.jpg 192w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-256x400.jpg 256w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-768x1200.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-983x1536.jpg 983w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-1311x2048.jpg 1311w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen-1320x2062.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/luhistuminen.jpg 1535w" sizes="(max-width: 192px) 100vw, 192px" /><p>Tammi (2026) — psykologiset romaanit, kuolema, kirjailijat.</p>
<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kun kuulin veljeni kuolemasta, en tuntenut mitään. En surua, en epätoivoa, en iloa, en mielihyvää. Otin uutisen vastaan kuin säätiedotuksen tai jonkun, kenen tahansa selostuksen iltapäiväisestä kaupassakäynnistään. En ollut tavannut veljeäni liki kymmeneen vuoteen. En ollut halunnut enää tavata häntä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Nyt veli on kuitenkin kuollut 38-vuotiaana. Nuorehko ikä ei sinänsä ole kummallista; veljen elintavoilla on ehkä ennemmin ihme, että hän on elänyt näinkin pitkään. Alkoholinkäyttö on tuhonnut hänen koko elämänsä ja äidin on päätettävä töpselin irrottamisesta tilanteessa, jossa on selvää, että veljellä ei ole enää minkäänlaisia mahdollisuuksia todella elää.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Édouard Louisin</strong> kirjoja lukeneet, mitä luvassa on: omakohtainen kertomus suhteesta veljeen, muotoiltuna romaaniksi luokiteltavaan muotoon. Kuten aikaisemminkin, mielessä käy kysymys, onko sukulainen Louisille vain polttoainetta kirjallisuudelle, mutta toisaalta – jälleen kerran – Louis onnistuu viemään kerronnan yksityisestä yleisempään ja kertoo paitsi veljestään ja suhteestaan veljeensä myös Ranskan yhteiskunnan oloista ja vanhemmista, jotka tekevät kaikkensa lannistaakseen ja nöyryyttääkseen lapsiaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Parikymppisenä veli keksi itselleen uuden tarkoituksen elämässä: hän liittyy <a href="https://compagnons-du-devoir.com/">Les Compagnons du Devoiriin</a> ja ryhtyy entisöimään historiallisia rakennuksia. Tämä suunnitelma lytätään täysin. Vanhemmilla ei ole sellaiseen rahaa ja veli jättäisi koulutuksen kuitenkin kesken. Kuinka veli sitä paitsi kehtasi pyytää ystävänsä äitiä täyttämään hakemuksen, pitääkö hän omaa perhettään niin tyhminä?</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Pakko sanoa: vaikka olin vielä pieni, minäkin tajusin isän moitteiden epäreiluuden ja ristiriitaisuuden. Miten veljeä saattoi syyttää siitä, että hän oli pyytänyt apua muualta, koska sitä ei olisi omasta kodista herunut, hän ei asunut enää kotona ja tiesi, että isä ja äiti eivät olisi auttaneet.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Louis ajattelee, että heidän piireissään ei ollut sallittua kokeilla ja erehtyä. Toisenlaisessa perheessä vanhemmat olisivat maksaneet opinnot, veli olisi kokeillut, ehkä onnistunut, ehkä ei, mutta hän olisi saanut kokeilla. Louisin perheessä tällainen kokeileminen ei kuitenkaan ollut sallittua. Myöhemmin Louis huomasi, että paremmissakin piireissä on hänen veljensä kaltaisia söheltäjiä ja epäonnistujia, mutta heillä on ainakin mahdollisuus yrittää. Luokkayhteiskunta näkyy konkreettisesti tällaisissa asioissa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka Louis ei enää halunnut veljeään nähdäkään – veli ei voinut sietää Louisin homoseksuaalisuutta ja oli uhannut tätä väkivallalla –&nbsp;häneltä riittää kuitenkin ymmärrystä veljen vaikealle elämälle. Toisaalta aina ei ihan riitä, mutta hänellä on myös hyvää itsereflektiota omista ennakkoluuloistaan ja käsityksistään. Tietyllä tapaa ulkopuolisesta näkökulmasta hän kuitenkin veljensä elämää tarkastelee tehtyään oman luokkanousunsa menestyneeksi kirjailijaksi. <em>Luhistuminen</em> asettuu luontevaksi jatkoksi Louisin aikaisemmille teoksille.</p>
<p>&mdash; Mikko</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/luhistuminen/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/alkoholismi/" rel="tag">alkoholismi</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/autofiktio/" rel="tag">autofiktio</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huono-osaisuus/" rel="tag">huono-osaisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kirjailijat/" rel="tag">kirjailijat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kuolema/" rel="tag">kuolema</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/muistot/" rel="tag">muistot</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/perhesuhteet/" rel="tag">perhesuhteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/psykologiset-romaanit/" rel="tag">psykologiset romaanit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/veljet/" rel="tag">veljet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yhteiskunnalliset-romaanit/" rel="tag">yhteiskunnalliset romaanit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/ranska/" rel="tag">Ranska</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/luhistuminen/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vesa Haapala: Alexis</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/alexis/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mervi Murtonen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 14 Nov 2026 09:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[1860-luku]]></category>
		<category><![CDATA[1870-luku]]></category>
		<category><![CDATA[biofiktio]]></category>
		<category><![CDATA[historialliset romaanit]]></category>
		<category><![CDATA[kirjailijaelämä]]></category>
		<category><![CDATA[kirjailijat]]></category>
		<category><![CDATA[kirjailijuus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[köyhyys]]></category>
		<category><![CDATA[päiväkirjaromaanit]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154549</guid>

					<description><![CDATA[Otava (2023) — historialliset romaanit, kirjailijat, köyhyys. Jotain on jäänyt mieleeni kaunopuheisuuden tunnilta, lexis on tapa puhua…A-lexis, se minä olen, hän, jolla ei ole sanoja itselleen ja joka siksi punoo tapauksia ja jäljittelee hahmoja ja nimettömien seurassa kalliolla yönsä viettää. Vesa Haapalan Alexis on kivenkielinen rakkaudenosoitus Aleksis Kivelle, suomalaisen romaanikirjallisuuden uranuurtajalle. Siinä missä Teemu Keskisarjan&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/alexis/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Vesa Haapala: Alexis</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="188" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-188x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Alexis-kirjan kannessa on kuva luurankokädestä ja mustekynästä." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-188x300.jpg 188w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-251x400.jpg 251w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-768x1223.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-964x1536.jpg 964w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-1286x2048.jpg 1286w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1-1320x2103.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/alexis-1.jpg 1607w" sizes="auto, (max-width: 188px) 100vw, 188px" /><p>Otava (2023) — historialliset romaanit, kirjailijat, köyhyys.</p>
<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Jotain on jäänyt mieleeni kaunopuheisuuden tunnilta, lexis on tapa puhua…A-lexis, se minä olen, hän, jolla ei ole sanoja itselleen ja joka siksi punoo tapauksia ja jäljittelee hahmoja ja nimettömien seurassa kalliolla yönsä viettää.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Vesa Haapalan</strong> <em>Alexis</em> on kivenkielinen rakkaudenosoitus <strong>Aleksis Kivelle</strong>, suomalaisen romaanikirjallisuuden uranuurtajalle. Siinä missä <strong>Teemu Keskisarjan</strong> <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/saapasnahka-torni-aleksis-kiven-elamankertomus/"><em>Saapasnahka-torni</em></a> (2018) oli kuvaus Kivestä enemmänkin historiallisena henkilönä, <em>Alexis</em> kuvaa Kiveä nimenomaan kirjailijana. <em>Alexis</em> keskittyy Kiven aktiivisimpiin kirjoittamisen vuosiin 1866–1870, jolloin hän sai myös <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/seitseman-veljesta/"><em>Seitsemän veljestä</em></a> valmiiksi. </p>



<p class="wp-block-paragraph">On vaikea asettua kirjailija Aleksis Kiven asemaan. Hän kirjoitti tilanteessa, jossa oli jonkin verran suomenkielistä kansanrunoutta, näytelmiä ja pakinan kaltaisia lyhyitä proosatekstejä ja joitakin suomenkielisiä sanomalehtiä, mutta ei yhtään pitkää suomenkielistä romaania. Ei yhtään. Ei ollut suomenkielistä esikuvaa juonen kuljetukselle, miljöön luomiselle tai hahmon kuvaukselle. Ei ollut suomenkielisen kirjallisuuden valmista lukijakuntaa, ei kirjailijan ammattia tai ansaintalogiikkaa.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kivi oli uranuurtaja monessakin mielessä. Hän ei ensinnäkään tehnyt omaa ammattikirjailijuuttaan itselleen helpoksi niin, että olisi kirjoittanut ruotsiksi. Tai että olisi valinnut edes aiheekseen suomenkielisen ylimystön tai kaupunkilaiselämän. Tällöin hän olisi ehkä paremmin pystynyt mielistelemään tukijoitaan ja rahoittajiaan. Ei, hän halusi kirjoittaa oikeasta Suomesta, maaseudun elämästä ja tavallisista ihmisistä sellaisena kuin hän itse heidät näki.&nbsp;</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Talonpojan rehevä ja leikkisä ja väliin rähjääntyväkin elämä, sitä en tyystin piilota, ja siksi hiukan pelkään: juuri tämän elämän ylevien vertauskuvaelmien rakentajat tahtovat kitkeä. Talon ja torpan poika, osaavat he olla vakaita ja luottaa Jumalaan, mutta saatanat ja perkeleet heidän suustaan suhisevat ja pärskyvät, kun lavantauti ryöstää emännän ja sade kurittaa oraata ja niitun pohjassa makaa halla hampaitaan teroitellen. He kiroavat kaiken helvettiin, kun lapsensa tielle laittavat ja itsensä tallin orteen ripustavat.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kivi halusi kirjoittaa nimenomaan suomeksi. Runoilija kun oli, hän haki myös proosatekstiinsä tarkkaa rytmiä, hioi sen äänteitä ja haki oikeita sanoja. Eikä kaihtanut kirosanoja, mitä kriitikot sitten ahkerasti käyttivät häntä itseään vastaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Uranuurtajuutta oli myös se, miten hän oli luomassa suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemisen käytäntöjä. Miten hän väänsi ja taisteli omien kirjojensa julkaisujen ja korvausten puolesta, ja kuinka hän romahti oman aikansa influenssereiden antaman murskakritiikin alle. Toisaalta Kivi myös omilla väärillä valinnoillaan pilasi omia mahdollisuuksiaan ja katkoi itselleen tärkeitä suhteita. Hän oli läheisimmilleenkin hankala.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Aleksis Kivi oli kritiikille helppo kohde: Hieman erikoislaatuinen sinkkumies, viinaanmenevä erakkoluonne, joka asui suurimman osan vuodesta jossain korvessa, kaukana Helsingin silmäätekevien kermasta. Hän oli koko ajan velkaa jollekin, joko rahallisesti, palveluksina, ruoasta tai majoituksesta, häpeästä ja huonosta käytöksestä tai terveydellisesti. </p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Ai Stenvall? Sehän pelkää ihmisiä, niin säikky on, ettei tule koskaan pappia tai lukkaria, opintonsa heitti kesken ja kirjoittaa Fanjunkarsin torpassa metsätarinoita. Päivät pitkät satuilee rosvoista ja mustalaisista ja metsään paenneista miehistä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Alexis</em> on laajoihin historiallisiin lähteisiin pohjautuvaa biofiktiota. Haapala pääsee hyvin lähelle kirjansa päähenkilöä, ihan iholle. Kirja välittää Kivestä hyvin inhimillisen ja samaistuttavan henkilökuvan. Kirjoittamisen riemu ja tuska välittyvät hyvin. Haapala on pannut Kiven myös itse pohtimaan omaa kirjoittamistaan ja kirjallisia valintojaan.&nbsp;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kuuntelin tämän äänikirjana. Haapalan kaunis, Kiven omaa rytmiä ja sanastoa mukaileva suomi sopi tosi hyvin kuunneltavaksi. Myös päiväkirjarakenne, kronologinen eteneminen, tiivis aikaikkuna ja rajattu henkilögalleria sopivat hyvin äänikirjaan. Vesa Haapala kertoo itse Alexis-kirjansa synnystä <a href="https://areena.yle.fi/1-64595773">Ylen podcastissa</a>.</p>
<p>&mdash; Mervi Murtonen</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/alexis/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/1860-luku/" rel="tag">1860-luku</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/1870-luku/" rel="tag">1870-luku</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/biofiktio/" rel="tag">biofiktio</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/historialliset-romaanit/" rel="tag">historialliset romaanit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kirjailijaelama/" rel="tag">kirjailijaelämä</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kirjailijat/" rel="tag">kirjailijat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kirjailijuus/" rel="tag">kirjailijuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/koyhyys/" rel="tag">köyhyys</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/paivakirjaromaanit/" rel="tag">päiväkirjaromaanit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/aleksis-kivi/" rel="tag">Aleksis Kivi</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/helsinki/" rel="tag">Helsinki</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/sipoo/" rel="tag">Sipoo</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/alexis/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Jean-Jacques Rousseau: Kirjoituksia sodasta ja rauhasta</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjoituksia-sodasta-ja-rauhasta/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Harald Olausen]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 14 Nov 2026 07:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[filosofia]]></category>
		<category><![CDATA[kansainvälinen politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[kansainväliset suhteet]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[poliittinen filosofia]]></category>
		<category><![CDATA[rauha]]></category>
		<category><![CDATA[sodat]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[yhteiskuntafilosofia]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154203</guid>

					<description><![CDATA[Rosebud (2026) — tietokirjallisuus, sodat, filosofia. Sota ei ole ihmisten vaan suurvaltojen välinen suhde, jossa yksilöt ovat toisilleen vain sattuman kautta vihollisia – vähemmän kansalaisina kuin sotilaina. Muukalainen, joka varastaa, ryöstää ja vangitsee alamaisia, julistamatta ruhtinaalle sotaa, ei ole vihollinen vaan roisto. Jean-Jacques Rousseaun kirjoitukset sodasta ja rauhasta paljastavat yhden tärkeän asian. Sota on aina&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjoituksia-sodasta-ja-rauhasta/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Jean-Jacques Rousseau: Kirjoituksia sodasta ja rauhasta</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="202" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kirjoituksiasodastajarauhasta-202x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Kirjoituksia sodasta ja rauhasta -kirjan oranssissa kannessa on kuva Rousseaun rintakuvasta." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kirjoituksiasodastajarauhasta-202x300.jpeg 202w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kirjoituksiasodastajarauhasta-270x400.jpeg 270w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kirjoituksiasodastajarauhasta-768x1138.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kirjoituksiasodastajarauhasta.jpeg 950w" sizes="auto, (max-width: 202px) 100vw, 202px" /><p>Rosebud (2026) — tietokirjallisuus, sodat, filosofia.</p>
<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Sota ei ole ihmisten vaan suurvaltojen välinen suhde, jossa yksilöt ovat toisilleen vain sattuman kautta vihollisia – vähemmän kansalaisina kuin sotilaina. Muukalainen, joka varastaa, ryöstää ja vangitsee alamaisia, julistamatta ruhtinaalle sotaa, ei ole vihollinen vaan roisto.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Jean-Jacques Rousseaun</strong> kirjoitukset sodasta ja rauhasta paljastavat yhden tärkeän asian. Sota on aina rikollista niin hyökättyä maata kohtaan kuin molempien maiden sotilaita kohtaan. Valloittajan taustalla kummittelee ahneus, itsekkyys, ihmisistä piittaamattomuus taas ovat mahtavien paheita.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Sodan keskelläkin oikeudenmukainen ruhtinas ottaa itselleen vihollisalueella kaiken sen, mikä kuuluu valtiolle, mutta pitää arvossa ihmisiä ja heidän omaisuuttaan. Hän kunnioittaa oikeuksia, joihin hänen oma valtansa nojaa. Sodan päättyminen merkitsee vihollisvaltion tuhoamista.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tässä on tämän kirjan kuuma ydin. Rousseau vastustaa mielivaltaista tyranniaa, joka nostaa kansansa aseisiin toista kansaa vastaan seurauksista välittämättä eikä kunnioita alkeellisiakaan ihmisoikeuksia aikana, jolloin Geneven sopimuksen tapaisia sodan kohteliaisuussääntöjä ei tunnettu.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Koskaan ei ole ollut tärkeämpää, kauniimpaa eikä hyödyllisempää ihmismieltä askarruttavaa suunnitelmaa, kuin ajatus ikuisesta rauhasta kaikkien Euroopan kansojen kesken.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Rousseau asettaa <strong>Platonin</strong> tavoin ihmisen kaiken mitaksi vastaan yhden tai muutaman etuoikeutetun ihmisen henkilökohtainen etu. Kun hävinnyt osapuoli antautuu, voittajalla ei ole enää Rousseaun mielestä oikeutta heidän elämiinsä, sillä he eivät ole enää vihollisia. Aikanaan ajatusta pidettiin outona.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Rousseaun kirjoitukset toki tunnetaan Suomessa ja niitä on julkaistu aiemminkin, mutta silti Rosebud-kustantamon uusi painos Rousseaun <em>Kirjoituksia sodasta ja rauhasta</em> -kirjasta tulee sopivaan aikaan, kun katsoo maailmanpolitiikan iholle pyrkiviä verisiä myrskyjä. Rousseaun kirjoituksia valikoiva ja kokoava teos on ilmestynyt suomeksi alunperin vuonna 2010. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Esipuheen kirjaan kirjoittaneen kansainvälisen politiikan professorin <strong>Harto Hakovirran</strong> mukaan Rousseau korosti, ettei rauha voinut toteutua minkään yksittäisen johtovallan, hegemonian, alaisena, koska yksikään Euroopan valta ei tähän asemaan kykenisi nousemaan. Vielä tänäänkin on valitettavasti näin.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Hän korostaa voimien tasapainon ja sitä säätelevän suurvaltojen politiikan merkitystä Euroopan olojen vakauttajana – vain todetakseen heti perään tämän rauhattomaksi vakuudeksi, joka ilmentää vallitsevaa sodan tilaa, sen sijaan että pystyisi muuntamaan sen pysyväksi rauhaksi.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>&mdash; Harald Olausen</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjoituksia-sodasta-ja-rauhasta/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/filosofia/" rel="tag">filosofia</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kansainvalinen-politiikka/" rel="tag">kansainvälinen politiikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kansainvaliset-suhteet/" rel="tag">kansainväliset suhteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/poliittinen-filosofia/" rel="tag">poliittinen filosofia</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/rauha/" rel="tag">rauha</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/sodat/" rel="tag">sodat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yhteiskuntafilosofia/" rel="tag">yhteiskuntafilosofia</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kirjoituksia-sodasta-ja-rauhasta/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Jukka Niva: Somevirtojen valta : Miten liketimme itsellemme uuden maailmanjärjestyksen</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/somevirtojen-valta-miten-liketimme-itsellemme-uuden-maailmanjarjestyksen/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Soili Vuorenmaa]]></dc:creator>
		<pubDate>Sat, 14 Nov 2026 05:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[algoritmit]]></category>
		<category><![CDATA[digitalisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[Instagram]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[LinkedIn]]></category>
		<category><![CDATA[medialukutaito]]></category>
		<category><![CDATA[polarisaatio]]></category>
		<category><![CDATA[politiikka]]></category>
		<category><![CDATA[sosiaalinen media]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<category><![CDATA[Threads]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[vaikuttaminen]]></category>
		<category><![CDATA[valesisältö]]></category>
		<category><![CDATA[yhteiskunnalliset vaikutukset]]></category>
		<category><![CDATA[yhteiskunta]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154354</guid>

					<description><![CDATA[Teos (2026) — tietokirjallisuus, politiikka, yhteiskunta. Tämän Jukka Nivan teoksen aihe kiinnosti heti kirjan ilmestyttyä. Tämä johtunee ennen kaikkea omasta taustastani: viestintäalan koulutuksen saaneena ihmisten välinen vuorovaikutus, viestien välittyminen ja käyttäytyminen eri alustoilla ovat aina olleet kiinnostukseni kohteina. Oma sosiaaliseen mediaan tutustumiseni alkoi vuonna 2007, kun liityin Facebookiin työskennellessäni mainostoimistossa. Kuten Nivan kirjassakin kerrotaan, sosiaalisen&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/somevirtojen-valta-miten-liketimme-itsellemme-uuden-maailmanjarjestyksen/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Jukka Niva: Somevirtojen valta : Miten liketimme itsellemme uuden maailmanjärjestyksen</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="183" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/somevirtojenvalta-183x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Somevirtojen valta -kirjan kannessa on kuvia ihmisistä, osa puhelimella, ja kannen päällä on sydänmerkkejä tykkäysten merkkinä." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/somevirtojenvalta-183x300.jpeg 183w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/somevirtojenvalta-244x400.jpeg 244w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/somevirtojenvalta.jpeg 756w" sizes="auto, (max-width: 183px) 100vw, 183px" /><p>Teos (2026) — tietokirjallisuus, politiikka, yhteiskunta.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Tämän <strong>Jukka Nivan</strong> teoksen aihe kiinnosti heti kirjan ilmestyttyä. Tämä johtunee ennen kaikkea omasta taustastani: viestintäalan koulutuksen saaneena ihmisten välinen vuorovaikutus, viestien välittyminen ja käyttäytyminen eri alustoilla ovat aina olleet kiinnostukseni kohteina.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Oma sosiaaliseen mediaan tutustumiseni alkoi vuonna 2007, kun liityin Facebookiin työskennellessäni mainostoimistossa. Kuten Nivan kirjassakin kerrotaan, sosiaalisen median alkuaikoina alustojen logiikka oli toinen. Vaikka Facebookilla oli jo 2010-luvun taitteessa satoja miljoonia käyttäjiä, fiidissä näkyi ennen kaikkea kavereiden kirjoituksia. Oli todella mukavaa lukea ystävien ja sukulaisten kuulumisia ja arkisia touhuja. Samalla tuli itsekin jaettua päivän kuulumiset omalle sivulle melkeinpä päiväkirjamuodossa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Nopeasti kaikki kuitenkin muuttui, eikä nykypäivän Facebook ole enää ollenkaan sama alusta kuin tuolloin. Kavereiden kuulumisia ei fiidissä näe enää koskaan. Tai sitten he ovat lopettaneet kirjoittamisen. Fiidissä sen sijaan näkyy toinen toistaan erikoisempia mainoksia ja suositeltua sisältöä, jota itse pyrin välttämään – ja kohtalaisen onnistuneestikin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eri alustoilla on Nivan mukaan erilainen sisältö.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Joka alustalla on oma kielensä. Ollakseen uskottava tietyllä alustalla pitää osata juuri sen alustan yhteisön kieli. Hieman kärjistettynä:</p>



<ul class="wp-block-list">
<li><em>Instassa kauneus</em></li>



<li><em>LinkedInissä yli-excited</em></li>



<li><em>X:ssä vittuileva</em></li>



<li><em>Threadsissa deittailu ja tunteiden jakaminen</em></li>



<li><em>Tiktokissa jokaisen pikkuasian pitää olla tajunnan räjäyttävä löytö</em></li>



<li><em>ja niin edelleen</em></li>
</ul>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Aika hyvä kuvaus. Mutta onko Facebook menettänyt merkityksensä? X:ssä ovat todellakin poliitikot, Instassa nuoret hienoilla kuvillaan. LinkedInistä en tiedä muuta kuin, että se toimii ainakin asiantuntijoille yhteydenottokanavana. Meidänkin nuorille sitä kautta on satanut työpaikkatarjouksia. Sieltä etsitään ihmisten taustoja. Tiktokia en ole itse ladannut, enkä Threadsia juuri tunne.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Niva selittää kirjassaan erinomaisesti sen, miten tämä nykyinen fiidi rakentuu. Hänen mukaansa alustat keräävät jokaisesta tykkäyksestä, kommentista tai jopa sekunnin murto-osan pysähdyksestä tarkkaa dataa. Tätä dataa kaupalliset toimijat käyttävät hyväkseen syöttääkseen jokaiselle käyttäjälle yksilöityä mainontaa. Mikä huolestuttavinta, tämä ei riipu vain käyttäjän omista mieltymyksistä tai toiminnasta vaan algoritmit analysoivat meitä myös sen viiteryhmän kautta, johon voivat meidät kytkeä. Meidät lokeroidaan ja meitä ohjaillaan massana, sillä olemme antaneet paljon tietoa itsestämme jo liittyessämme eri alustoille.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan ensimmäisen osan keskeinen ja ankea sanoma onkin se, että someyhtiöiden miljarditulos riippuu puhtaasti siitä, miten tehokkaasti ne onnistuvat pitämään käyttäjän alustallaan. Mainostajat maksavat siitä huomiosta, jonka &#8221;liketykset&#8221; ja reaktiot synnyttävät.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Somen kanssa edes amerikkalaiset itse eivät kyenneet harjoittamaan kuluttajaitsehillintää, koska bisnesmalli oli niin nerokas ja vallankumouksellinen. Kenelläkään ei ollut kokemusta sellaisesta. Peruskuluttaja ei missään päin maailmaa oikein kunnolla sisäistänyt, että Facebookissa se tuote, joka myydään mainostajille potentiaalisena kuluttajana, on kuluttaja itse. Me – myös amerikkalaiset – uskoimme hieman liian herkästi Facebookin sinänsä ihanan ja hienon ajatuksen Connecting friends and family.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Nykypäivänä ymmärrämme mekanismit onneksi jo paljon paremmin, mutta eri asia on, osaammeko vieläkään käyttää tätä tietoa hyväksemme. Riippuvuus on rakennettu niin hyvin, ettei sitä heti huomaa riippuvuudeksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Siinä missä kirjan ensimmäinen osa selvittää psykologiaa ja taloutta, kirjan toisessa osassa Niva siirtyy käsittelemään disinformaatiota ja sen yhteiskunnallisia seurauksia. Nivan mukaan disinformaation räjähdysmäinen kasvu on suoraa seurausta liiketoimintamallista, joka palkitsee pelkästä huomion herättämisestä – oli sisältö totta tai ei. Koska valheet, provokaatiot ja salaliittoteoriat keräävät tutkitusti eniten klikkauksia ja ärhäkkää kommentointia, algoritmit nostavat juuri niitä valokeilaan. Tästä kirjassa on hyvänä esimerkkinä eri puolueet. Puolueiden somekanavien loanheitto on jo vertaansa vailla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tänä päivänä puhutaan paljon myös valtiollisista toimijoista ja hybridivaikuttamisesta. Isot toimijat levittävät valeuutisia horjuttaakseen demokratioita. Se onnistuu pelottavan helposti, sillä nykyään valeuutisten tai valokuvien ja videoiden erottaminen aidoista on maallikolle lähes mahdotonta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Käyttäjien profiilit on analysoitu niin tarkasti, että tekoäly kykenee suoltamaan juuri kyseiselle kohderyhmälle sopivaa, uskottavaa ja tunteisiin vetoavaa sisältöä. Tämä repii yhteiskuntamme yhtenäisyyttä ja aiheuttaa kahtiajakoa. Elämme rinnakkaistodellisuuksissa: naapurisi fiidissä voi näkyä aivan erilainen maailma ja &#8221;faktat&#8221; kuin sinulla.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan ehdottomasti parasta ja käytännöllisintä antia on mielestäni aukeama, joka on nimetty Fiidinlukutaidoksi. Siitä löytyy napakoita &#8221;muistilaatikoita&#8221;, jotka sopivat jokaiselle sosiaalisen median käyttäjälle muistutukseksi siitä, miten kriittisesti meidän tulisi somessa eteen tuleviin juttuihin suhtautua. Nämä muistilaatikot pakottavat pysähtymään ja kysymään itseltään sen tärkeimmän kysymyksen ennen kuin painaa jaa-nappia: Kuka tämän viestin on tarkoittanut minun nähtäväkseni, mitä tunnetta se yrittää minussa herättää, ja kuka siitä hyötyy rahallisesti tai poliittisesti? Viestinnän ammattilaisena voin vain toivoa, että tästä Nivan peräänkuuluttamasta fiidinlukutaidosta tulisi seuraava suuri ja pakollinen kansalaistaitomme.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Niva on mediajohtamisen ammattilainen, ja hän on perehtynyt digitaalisiin alustoihin, tekoälyn käyttöön ja sosiaalisen median ansaintalogiikoihin, jotka muuttavat yhteiskunnan valtarakenteita ja perinteisen journalismin toimintaedellytyksiä. <em>Somevirtojen valta</em> -kirjan taustoittamiseksi on usean vuoden aikana haastateltu monipuolisesti eri alojen vaikuttajia ja asiantuntijoita.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Voin suositella kirjaa melkeinpä kenelle tahansa. Haittaa lukemisesta ei ainakaan ole, mutta valitettavasti tänä päivänä monikaan ei jaksa syventyä lukemaan asioiden taustoja. Kirja vahvisti aiempia ajatuksiani siitä, että kun tänä päivänä puhutaan yhä enemmän mielenterveyden häiriöistä, niin some-kirjoitteluihin tulisi suhtautua kriittisesti myös siksi, että koskaan emme voi tietää mitä joku meille tuntematon ihminen purkaa kirjoittelussaan tai onko hän edes aidosti mielipiteensä takana. Taustalla voi olla vain halu päästä osalliseksi asioista, joita ei välttämättä ymmärrä. Niiden, jotka ymmärtävät voi olla vain parempi olla ottamatta kantaa.</p>



<p class="has-white-color has-vivid-red-background-color has-text-color has-background has-link-color wp-elements-2 wp-block-paragraph">Päätoimittajan huomio: Jos kaipaa sosiaalista mediaa, jossa ei ole algoritmia, mainoksia, seurantaa ja data-analyysiä, kannattaa tutustua hajautettuihin sosiaalisiin medioihin, kuten <a href="https://joinmastodon.org/fi">Mastodoniin</a>. Mastodon muistuttaa sitä alkuaikojen Twitteriä, jota monet kaipaavat. Rakenteeltaan hajautettuna se ei ole teknomiljardöörien hallittavissa. Kaupalliselle somelle on olemassa todellisia vaihtoehtoja, siihen ei tarvitse alistua. Kirjavinkitkin löytyy Mastodonista!</p>



<p class="wp-block-paragraph"></p>
<p>&mdash; Soili Vuorenmaa</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/somevirtojen-valta-miten-liketimme-itsellemme-uuden-maailmanjarjestyksen/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/algoritmit/" rel="tag">algoritmit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/digitalisaatio/" rel="tag">digitalisaatio</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/instagram/" rel="tag">Instagram</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/linkedin/" rel="tag">LinkedIn</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/medialukutaito/" rel="tag">medialukutaito</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/polarisaatio/" rel="tag">polarisaatio</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/politiikka/" rel="tag">politiikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/sosiaalinen-media/" rel="tag">sosiaalinen media</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tekoaly/" rel="tag">tekoäly</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/threads/" rel="tag">Threads</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/vaikuttaminen/" rel="tag">vaikuttaminen</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/valesisalto/" rel="tag">valesisältö</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yhteiskunnalliset-vaikutukset/" rel="tag">yhteiskunnalliset vaikutukset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yhteiskunta/" rel="tag">yhteiskunta</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/suomi/" rel="tag">Suomi</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/yhdysvallat/" rel="tag">Yhdysvallat</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/somevirtojen-valta-miten-liketimme-itsellemme-uuden-maailmanjarjestyksen/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Jukka-Pekka Palviainen: Kämppä tyhjänä</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kamppa-tyhjana/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mikko]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Nov 2026 09:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[ihastuminen]]></category>
		<category><![CDATA[juhlat]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[nuoret]]></category>
		<category><![CDATA[nuortenkirjat]]></category>
		<category><![CDATA[näkökulmatekniikka]]></category>
		<category><![CDATA[seuraukset]]></category>
		<category><![CDATA[syntymäpäiväjuhlat]]></category>
		<category><![CDATA[syntymäpäivät]]></category>
		<category><![CDATA[tytöt]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154301</guid>

					<description><![CDATA[Karisto (2026) — nuortenkirjat, tytöt, nuoret. Harvemmin kuulee hyvää seuranneen siitä, että juhlitaan kämppä tyhjänä – viimeksi tänään luin uutisista käsistä riistäytyneistä kotibileistä, jonne oli ilmestynyt ulkopuolisia ihan puhtaasti tuhoamistarkoituksissa. Jukka-Pekka Palviaisen tuoreessa nuortenkirjassa tilanne on vielä pykälän kiperämpi: 16 vuotta täyttävä Mila järjestää juhlat kartanossa täysin luvatta. Asukkaat ovat poissa ja ovikoodi on tiedossa,&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kamppa-tyhjana/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Jukka-Pekka Palviainen: Kämppä tyhjänä</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="211" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana-211x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Kämppä tyhjänä -kirjan piirroskannessa on keltaisella taustalla yläreunasta roikkuvia kristallikruunun kristalleja." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana-211x300.jpeg 211w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana-281x400.jpeg 281w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana-768x1093.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana-1079x1536.jpeg 1079w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kamppatyhjana.jpeg 1200w" sizes="auto, (max-width: 211px) 100vw, 211px" /><p>Karisto (2026) — nuortenkirjat, tytöt, nuoret.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Harvemmin kuulee hyvää seuranneen siitä, että juhlitaan kämppä tyhjänä – viimeksi tänään luin uutisista käsistä riistäytyneistä kotibileistä, jonne oli ilmestynyt ulkopuolisia ihan puhtaasti tuhoamistarkoituksissa. <strong>Jukka-Pekka Palviaisen</strong> tuoreessa nuortenkirjassa tilanne on vielä pykälän kiperämpi: 16 vuotta täyttävä Mila järjestää juhlat kartanossa täysin luvatta. Asukkaat ovat poissa ja ovikoodi on tiedossa, koska Milan isä käy kartanossa siivoamassa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Eihän tästä hyvä seuraa. Lopputulos ei kuitenkaan ole aivan katastrofaalinen, eikä juhlien seuraukset ole kirjassa kovinkaan merkittävässä osassa. Enemmän kiinnostaa, mitä ennen juhlia tapahtuu, ja millainen dynamiikka kirjan nuorten keskuudessa vallitsee. Teos rakentuu näkökulmatekniikan varaan, ja kertojaksi nousee neljä nuorta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mila on juhlien järjestäjä ja vähän ulkopuolinen. Bileiden järjestäminen on Milalla keino pyrkiä sisäpiiriin ja toisaalta miellyttää ystävä Ainoa, joka haluaa juhlia. Milaa hirvittää olla huomion keskipisteenä. Antti on ihastunut Milaan ja hengailee Ainon veljen Jessen kanssa. Jesse tykkää ajella ympäriinsä ja erityisesti Nesteelle, jossa kassan takana on ihana Sanni. Jesse ei kuitenkaan saa ikinä sanottua Sannille ihastuksestaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sanni taas on jotenkin vähän ahdistunut, ei oikein viihdy kotonaan, koska siellä on arvaamaton ja alkoholisoitunut isäpuoli. Viimeinen kertoja Kassu on vielä yläkoulussa ja potentiaalisesti pärjäävä koululainen, jonka elämä on kuitenkin kovaa vauhtia viettämässä kohti rikollista uraa, koska rikollisia ihailevan kaverin Token kanssa tulee tehtyä kaikenlaista tyhmää –&nbsp;kuten vaikka mentyä kuokkimaan juhliin.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>Kämppä tyhjänä</em> etenee sujuvasti sopivan lyhyinä lukuina. Koko kirjalla on mittaa alle sata sivua, joten tarina on nopeasti luettu. Tarinaa kuljetetaan eteenpäin nasevalla ja vetävällä dialogilla. Kirja sopiikin hyvin kaikenlaisille lukijoille, mutta ei se ihan helpoimmista helpointa ole: tarinan seuraaminen dialogista vaatii vähän keskittymistä. Nuorena olemisen kipuiluja Palviainen kuvaa kirjassa hienosi. Johonkin ollaan menossa, mutta minne? Lyhyt kirja päättyy sentään muutamaan onnelliseen loppuun.</p>
<p>&mdash; Mikko</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kamppa-tyhjana/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/ihastuminen/" rel="tag">ihastuminen</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/juhlat/" rel="tag">juhlat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/nuoret/" rel="tag">nuoret</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/nuortenkirjat/" rel="tag">nuortenkirjat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/nakokulmatekniikka/" rel="tag">näkökulmatekniikka</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/seuraukset/" rel="tag">seuraukset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/syntymapaivajuhlat/" rel="tag">syntymäpäiväjuhlat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/syntymapaivat/" rel="tag">syntymäpäivät</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tytot/" rel="tag">tytöt</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kamppa-tyhjana/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Pinja Meretoja: Monsterit vapaalla</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/monsterit-vapaalla/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kate Sotejeff-Wilson]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Nov 2026 07:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[hirviöt]]></category>
		<category><![CDATA[huumori]]></category>
		<category><![CDATA[kauhu]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[kuvakirjat]]></category>
		<category><![CDATA[lastenkirjat]]></category>
		<category><![CDATA[vapaa-aika]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154458</guid>

					<description><![CDATA[Tammi (2026) — lastenkirjat, kuvakirjat, huumori. Halloweenina monsteritkin juhlivat. Heidänhän ei tarvitse pukeutua tai naamioitua. Noita järjestää heille pyjamabileet. Mieletön meininki! Pinja Meretoja on luonut ihanan inhimillisen kuvakirjan hirviöistä. Jokaisella on oma persoonallisuus, omia haasteita ja harrasteita. Kuvakirja on loistavaa lukemista lapsille, koska hahmot eivät ole pelottavia. Aikuiset nauttinevat erityisesti Lumimiehen kesämökin siivouksesta, varsinkin kun&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/monsterit-vapaalla/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Pinja Meretoja: Monsterit vapaalla</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="226" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-226x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Monsterit vapaalla -kirjan kannessa on piirros, jossa on kahdeksan hirviön kasvokuvat: noita, Dracula, zombie, ihmissusi, lumimies, Frankensteinin hirviö, muumio ja kummitus." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-226x300.jpg 226w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-301x400.jpg 301w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-768x1021.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-1155x1536.jpg 1155w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-1540x2048.jpg 1540w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla-1320x1755.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/monsteritvapaalla.jpg 1848w" sizes="auto, (max-width: 226px) 100vw, 226px" /><p>Tammi (2026) — lastenkirjat, kuvakirjat, huumori.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Halloweenina monsteritkin juhlivat. Heidänhän ei tarvitse pukeutua tai naamioitua. Noita järjestää heille pyjamabileet. Mieletön meininki!</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Pinja Meretoja</strong> on luonut ihanan inhimillisen kuvakirjan hirviöistä. Jokaisella on oma persoonallisuus, omia haasteita ja harrasteita. Kuvakirja on loistavaa lukemista lapsille, koska hahmot eivät ole pelottavia. Aikuiset nauttinevat erityisesti Lumimiehen kesämökin siivouksesta, varsinkin kun se mökki näyttää jääkaapilta ja seinällä on lappu, jossa lukee ”ovi kiinni, kylmä karkaa!” Parhaiden kuvakirjojen tapaan tämä teos toimii eri-ikäisille yhtä aikaa, koska jokaiselle löytyy jotain kiinnostavaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pedagogisesti kirja on hienovarainen. Jokaisella sivulla viitataan toiseen tarinaan, muttei huudeta niitä viittauksia. Joku sanoi minulle kirjamessuilla, että häneltä kesti hetki löytää Frankensteinin juttu, mutta sitten nauratti. Hän oli varma, että tämä teos myy hyvin ulkomaillakin. Lukijan ei tarvitse miettiä kirjavientiä, vain nauttia. Lukemisen jälkeen ilahduttaa, että niin erilaisia olentoja on olemassa (ainakin mielikuvituksessamme), ne elävät omannäköisiä elämiä, ja juhlivat yhdessä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kuvitus on ihastuttava. Värimaailma on hyvä tasapaino kauhun ja huumorin välissä. Kuten <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tissilogia/" target="_blank" rel="noopener"><em>Tissilogiassa</em></a> ja Meretojan muissa aikaisemmissa tietokirjoissa, kuvia kannattaa katsoa tarkkaan. Niissä piilottelee lisätietoa, vitsejä tai vain jotain muuta kaunista. Meretoja on kirjoittanut ja kuvittanut kirjan, sekä tehnyt siihen kannen ja graafisen suunnittelun. Voisi puhua kokonaistaideteoksesta! Odotan innolla Meretojalta lisää kuvakirjaa.</p>
<p>&mdash; Kate Sotejeff-Wilson</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/monsterit-vapaalla/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/hirviot/" rel="tag">hirviöt</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/" rel="tag">huumori</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kauhu/" rel="tag">kauhu</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kuvakirjat/" rel="tag">kuvakirjat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lastenkirjat/" rel="tag">lastenkirjat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/vapaa-aika/" rel="tag">vapaa-aika</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/dracula/" rel="tag">Dracula</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/frankensteinin-hirvio/" rel="tag">Frankensteinin hirviö</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/monsterit-vapaalla/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Vesa Sis&#228;tt&#246;: Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kuningas-arthur-ja-pyorean-poydan-huijarit/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Juha Salmi]]></dc:creator>
		<pubDate>Fri, 13 Nov 2026 05:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[historialliset uskomukset]]></category>
		<category><![CDATA[historiankirjoitus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[legendat]]></category>
		<category><![CDATA[lähdekritiikki]]></category>
		<category><![CDATA[menneisyys]]></category>
		<category><![CDATA[myytit]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[uskomukset]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=153481</guid>

					<description><![CDATA[SKS Kirjat (2026) — tietokirjallisuus, menneisyys, myytit. Historiaan on jäänyt lukuisia tarinoita, joiden todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen. Vesa Sisättö tarkastelee teoksessaan, miten legendat ja historialliset kertomukset ovat syntyneet, muuttuneet ja päätyneet osaksi ihmisten historiakäsitystä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, joissa käsitellään tunnettuja legendoja, uskonnollisia kertomuksia ja nykyajan pseudohistoriaa. Myyttejä ja legendoja käsittelevässä osiossa käydään läpi muun&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kuningas-arthur-ja-pyorean-poydan-huijarit/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Vesa Sis&#228;tt&#246;: Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="214" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-214x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Kuningas Arthur ja pyöreän pöydän huijarit -kirjan kannessa on mustalla taustalla kruunu, nuolen lävistämä omena, hopeakuppi ja Illuminatin kaikkinäkevä silmä." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-214x300.jpeg 214w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-286x400.jpeg 286w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-768x1075.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-1097x1536.jpeg 1097w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-1463x2048.jpeg 1463w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit-1320x1848.jpeg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/kuningasarthurjapyoreanpoydanhuijarit.jpeg 1771w" sizes="auto, (max-width: 214px) 100vw, 214px" /><p>SKS Kirjat (2026) — tietokirjallisuus, menneisyys, myytit.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Historiaan on jäänyt lukuisia tarinoita, joiden todenperäisyys on vähintäänkin kyseenalainen. <strong>Vesa Sisättö</strong> tarkastelee teoksessaan, miten legendat ja historialliset kertomukset ovat syntyneet, muuttuneet ja päätyneet osaksi ihmisten historiakäsitystä. Kirja jakautuu kolmeen osaan, joissa käsitellään tunnettuja legendoja, uskonnollisia kertomuksia ja nykyajan pseudohistoriaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Myyttejä ja legendoja käsittelevässä osiossa käydään läpi muun muassa kuningas Arthurin, Robin Hoodin, pappiskuningas Johanneksen ja Wilhelm Tellin tarinoita. Niiden historiaa seurataan varhaisimmista lähteistä moderneihin medioihin, kuten elokuviin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Osion kiinnostavin havainto on se, kuinka vahvasti historiankertomukset ovat sidoksissa kertojansa tavoitteisiin. Robin Hoodin poliittinen tausta muuttuu kertomuksesta toiseen. Välillä hänestä tehdään jopa aatelinen, jonka ongelmana on laiska palvelusväki. Kuningas Arthur puolestaan puolustaa milloin mitäkin Britannian kansaa sen mukaan, kuka tarinaa kertoo.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Yllättävää on myös se, kuinka samankaltaisia tarinoita löytyy eri puolilta Eurooppaa. Tanskasta tunnetaan esimerkiksi Wilhelm Tellin tarinaa muistuttava kertomus. Tällaiset yhtäläisyydet herättävät pohtimaan, miten tarinat ovat levinneet ja muuttuneet matkallaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Uskonnollisia kertomuksia käsittelevässä osiossa esimerkkeinä ovat Daavidin ja Goljatin kohtaaminen, Konstantinuksen lahjakirja sekä piispa Henrikin ja Lallin tarina. Ne laajentavat tarkastelua legendoista kertomuksiin, joilla on ollut merkitystä myös uskonnollisessa ja historiallisessa perinteessä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vaikka kirja keskittyy pääasiassa legendoihin, sen viimeinen, nykyajan pseudohistoriaa käsittelevä luku on monella tapaa teoksen tärkeintä antia. Sisättö tarkastelee muun muassa sitä, kuinka moderni Venäjä muokkaa ja vääristää omaa historiaansa, ja osoittaa pseudohistorian olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Lisäksi luvussa syvennytään Atlantis-myyttiin, joka elää edelleen vahvasti.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Sisättö on monipuolinen kirjailija. Lukuisten tietokirjojen lisäksi hän on julkaissut muun muassa nuortenkirjoja ja tieteiskirjallisuutta. <em>Pyöreän pöydän huijarit</em> on ajankohtainen tietokirja, joka herättää pohtimaan historiallisten kertomusten luotettavuutta. Nykyajan pseudohistoriaa käsittelevää lukua soisi hyödynnettävän myös kouluissa, sillä teos tarjoaa aineksia lähdekriittisen ajattelun kehittämiseen ja salaliittoteorioiden kyseenalaistamiseen. Menneisyyden tarinoiden tarkastelu muistuttaa siitä, ettei kiinnostavalta tai tutulta kuulostava kertomus ole välttämättä totta.</p>
<p>&mdash; Juha Salmi</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kuningas-arthur-ja-pyorean-poydan-huijarit/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/historialliset-uskomukset/" rel="tag">historialliset uskomukset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/historiankirjoitus/" rel="tag">historiankirjoitus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/legendat/" rel="tag">legendat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lahdekritiikki/" rel="tag">lähdekritiikki</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/menneisyys/" rel="tag">menneisyys</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/myytit/" rel="tag">myytit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/uskomukset/" rel="tag">uskomukset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/kuningas-arthur-2/" rel="tag">Kuningas Arthur</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/lalli/" rel="tag">Lalli</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/piispa-henrik/" rel="tag">piispa Henrik</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/henkilot/wilhelm-tell/" rel="tag">Wilhelm Tell</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kuningas-arthur-ja-pyorean-poydan-huijarit/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Juhani Pihkala: Tekoäly taskussa : tekoälyn ABC</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tekoaly-taskussa-tekoalyn-abc/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Harald Olausen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Nov 2026 09:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[oppaat]]></category>
		<category><![CDATA[tekoäly]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[älypuhelimet]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154172</guid>

					<description><![CDATA[Books on Demand (2026) — tietokirjallisuus, oppaat, tekoäly. Kerro tekoälylle asiayhteys hieman tarkemmin. Mainitse esimerkiksi: mihin tarkoitukseen haluat vastauksen, kenelle se on tarkoitettu ja missä muodossa haluat vastauksen? Pienikin täsmennys voi muuttaa vastauksen suunnan täysin. Yksi lisälause, tarkempi rajaus tai toivottu sävy voi tehdä vastauksesta huomattavasti osuvamman ja juuri sinun tilanteeseesi sopivan. Tämä Juhani Pihkalan&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tekoaly-taskussa-tekoalyn-abc/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Juhani Pihkala: Tekoäly taskussa : tekoälyn ABC</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="232" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-232x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Tekoäly taskussa -kirjan kannessa on kuva farkkuvaatteesta, jonka taskussa on puhelin. Puhelimen ruudulla loistaa isoin kirjaimin AI." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-232x300.jpeg 232w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-309x400.jpeg 309w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-768x993.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-1187x1536.jpeg 1187w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-1583x2048.jpeg 1583w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa-1320x1708.jpeg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tekoalytaskussa.jpeg 1979w" sizes="auto, (max-width: 232px) 100vw, 232px" /><p>Books on Demand (2026) — tietokirjallisuus, oppaat, tekoäly.</p>
<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kerro tekoälylle asiayhteys hieman tarkemmin. Mainitse esimerkiksi: mihin tarkoitukseen haluat vastauksen, kenelle se on tarkoitettu ja missä muodossa haluat vastauksen? Pienikin täsmennys voi muuttaa vastauksen suunnan täysin. Yksi lisälause, tarkempi rajaus tai toivottu sävy voi tehdä vastauksesta huomattavasti osuvamman ja juuri sinun tilanteeseesi sopivan.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tämä <strong>Juhani Pihkalan</strong> kirja on paras lyhyt ja ymmärrettävä oppikirja tekoälystä, mitä olen kirjastoista löytänyt viime aikoina. Se on selkeä, ei jaarittele ja suosii konkretiaa, ja tarjoaa sitä lukijalle lukuisin ymmärrettävin esimerkein. Olen monia kirjoja tekoälystä jättänyt kesken niiden liian teknisyyden takia. Tätä en, ja se on jo jotain!</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pihkala muistuttaa, että on tärkeää muistaa, että tekoälyn vastaukset ovat usein hyviä, mutta eivät aina täydellisiä. Siksi yksi kirjan tärkeimmistä tavoitteista onkin oppia arvioimaan ja tarkastelemaan saatua tietoa kriittisesti. Tästä kirjasta saat selkeät periaatteet, joiden avulla pääset sujuvasti alkuun.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Pihkala toivottaa meidät tervetulleiksi tekoälyaikaan kysymällä heti alussa, oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten ainutlaatuisessa ajassa saamme elää? Tuntuu kuin vasta eilen älypuhelin oli ennen kaikkea väline soittamiseen, viestittelyyn ja navigointiin; kätevä arjen apulainen, joka tallensi kuvia ja muistutti tapaamisista. Sitten odottamatta tapahtui jotain suurta.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Loppusyksyllä 2022 puhelimme saivat uudenlaisen taidon. Ne eivät enää pelkästään hakeneet ja järjestäneet tietoa, vaan alkoivat luoda uutta. Yhtäkkiä sama tuttu laite osasi kirjoittaa runoja, sujuvoittaa hankalia sähköposteja, tiivistää pitkiä raportteja ja jopa loihtia kuvia pelkkien sanojen perusteella. Tämä uusi ominaisuus toimii välillä ideoiden sytyttäjänä.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Pihkala myös muistuttaa, että koska tekoäly osaa keskustella sujuvasti, sitä alkaa helposti kohdella kuin ihmistä. Tästä syntyy kaksi hyvin tavallista harhaa, joihin moni meistä lankeaa: tekoäly tietää kaiken tai osaa lukea ajatuksesi sekä ymmärtää vihjeitä ja osaa lukea rivien välistä. Näinhän ei ole kummassakaan tapauksessa. Kielimalli voi erehtyä monessa asiassa.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Se voi keksiä uskottavan kuuloisia asioita, niin sanotusti ”hallusinoida”, keksiä omiaan (ja joskus sen tieto on vanhentunutta). On hyvä muistaa, että tekoälyn perustehtävä on tuottaa todennäköistä ja sujuvaa tekstiä, ei varmistettuja totuuksia. Me ihmiset ymmärrämme usein vihjeitä ja ”rivien välejä”. Tekoäly ei. Siksi sen kanssa kannattaa olla suora ja täsmällinen.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan kansi on hieman suttuinen – tekoälyn tekemä – ja koko kirja vaikuttaa kuin tekoälyn itsensä tekemältä versiolta itsestään. Kirjan tarkoituskin on hieman leikillisesti sanottuna ”hämärtää alkuperäisen toden ja tekoälyn välisiä rajoja”. Kirja nimittäin rohkaisee ja innostaa lukijan kokeilemaan ja leikkimään tekoälyn kanssa järjellä eikä jättämään leikkiä kesken kaiken.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Hyvä perusohje on aluksi kätevä: <em>&#8221;Älä sano: Tämä teksti on vähän kuiva. Sano mieluummin: Tee tästä tekstistä elävämpi. Lisää esimerkkejä ja rennompi sävy. Selkeä pyyntö tekee tekoälystä huomattavasti paremman apurin.&#8221;</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyssä on se hauska ironinen puolensa, että se tekee tyhjäksi valistuksen kuuluisan skottifilosofin <strong>David Humen</strong>  toteamuksen <em>&#8221;Tosiasioista ei voi päätellä miten tosiasioiden tulisi olla&#8221;</em>. Nythän tosiasia voi olla mitä vain potenssiin sata pilvenhattaraa, kunhan se on vain ensin syötetty tekoälyn yhteiseen muistiin (ymmärsinkö väärin, mutta tekoäly korjaa ja lisää).</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">”Periaate tunnetaan filosofiassa Humen giljotiinina (tai <em>is–ought problem</em> / <em>Humen leikkuri</em>). Se pukeutuu tiivistelmään: ”Siitä mitä on, ei voi päätellä sitä, mitä pitäisi olla” (<em>No &#8217;is&#8217; from an &#8217;ought&#8217;</em>). Nimen taustalla on David Hume (1711–1776), joka kirjoitti teoksessaan <em>A Treatise of Human Nature</em> (1739), kuinka eettisessä argumentoinnissa tehdään toistuvasti looginen hyppy: Ensin kuvataan maailman tilaa tai tosiasioita (se, miten asiat ovat ja sitten yhtäkkiä siirrytään väittämään, miten asioiden pitäisi olla (<em>ought</em>), ilman että tätä siirtymää perustellaan mitenkään.&#8221;</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn ominaisuutta ideoiden sytyttäjänä, välillä luovana kumppanina ja toisinaan asiantuntijana voidaan kutsua generatiiviseksi eli luovaksi tekoälyksi. Monia pelottaa uusi tuntematon (se jopa koetaan uhkana), mutta Pihkala rauhoittaa lupaamalla kirjan olevan suunnattu juuri heille, tavallisille lukijoille, jotka haluavat ymmärtää ja oppia käyttämään hyödykseen tekoälyä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Muistatko vielä, miltä tuntui ensimmäinen taskulaskin tai tekstinkäsittelyohjelma? Aluksi nekin tuntuivat oudoilta, mutta pian huomasit, miten paljon ne helpottivat arkea.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Tällä tavalla opas purkaa tekoälyyn liittyvää mystiikkaa ja tekee siitä ymmärrettävämmän. Saat kirjassa katsauksen, miten tekoäly voi tukea sinua tiedonhaussa, arjen suunnittelussa ja luovassa tekemisessäkin. Kirjasta saa myös selkeät ohjeet siitä, mistä tekoälyn kanssa kannattaa keskustella, missä se loistaa, missä sen rajat tulevat vastaan ja ennen kaikkea, miten käyttää sitä fiksusti omien ajatusten tukena. Et ole enää nimittäin vain tiedon vastaanottaja, vaan aktiivinen tekijä. Olet siis kuin arabialaissatujen nuori poika, jonka löytämässä pullossa henki on valmis täyttämään toiveesi.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyn luovuus on oikeastaan huippuunsa viritettyä kykyä tunnistaa malleja ja yhdistellä niitä yllättävillä tavoilla. Sillä ei ole tunteita, mielipiteitä tai omaa totuutta, mutta se on mestarillinen muovaamaan tietoa sujuvaksi, uskottavaksi ja usein hämmästyttävän inhimilliseksi tekstiksi.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Luova tekoäly ei tyydy taustarooliin, vaan heittäytyy mukaan toimintaan. Se on kuin hyväntuulinen apuri, joka toteuttaa toiveesi parhaan mukaan, kunhan osaat sanoittaa tarpeesi – mutta ei kaikkia vaan valikoituja asioita, sillä tekoäly ei ole mikään Jumala. Sen sijaan, että se vain käsittelisi valmista tietoa, se ehdottaa, muokkaa ja rakentaa koko ajan uutta kanssasi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ja taas hyvä neuvo: <em>&#8221;Moni aloittaa tekoälyn käytön nimenomaan tiedonhaulla. Se on helpointa aloittaa yksinkertaisella pyynnöllä: Kerro minulle?&#8221;</em></p>



<p class="wp-block-paragraph">Tekoäly on oikeastaan enemmänkin luovuuden tuki, joka osaa itsekin luoda uutta. Siltä voi pyytää neuvoja ja sen kanssa voi keskustella sekä kokeilla erilaisia ideoita. Tekoälylle ei anneta käskyjä vaan käyt sen kanssa vuoropuhelua. Tekoälyssä vaikuttaa olevan taikaa, mutta kyse on vain tehokkaasta tiedonkäsittelystä.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Kun pyydät tekoälyä luomaan kuvan kissasta, se ei kopioi mitään valmista kuvaa. Sen sijaan se alkaa rakentaa jotain täysin uutta oppimansa pohjalta: se yhdistelee tuntemiaan piirteitä tavalla, joka näyttää meidän silmissämme uskottavalta. Lopputuloksena on kissa, jota ei koskaan aiemmin ole ollut olemassa, mutta joka näyttää silti aivan oikealta.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Pihkala muistuttaa myös harhaluuloista tekoälystä etenkin nyt, kun tekoäly on kaikkien huulilla ja erilaiset uskomukset ovat saaneet koko tekoälyn näyttämään scifi-elokuvilta tai pelottavalta robotilta. Tekoäly ei siis ole tietoinen ja tunteva olento missään määrin, vaan äärimmäisen hienostunut kielellinen laskuri, joka ennustaa sanoja ja todennäköisyyksiä. Muistakaa se!</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Arjen tilanteita, joissa voit säästää aikaa ja vaivaa, on loputtomasti. Tekoäly voi auttaa sinua vaikkapa budjetin suunnittelussa, treeniohjelman virittämisessä, juhlapuheen luonnostelussa tai jopa kodinkoneen mystisen virhekoodin tulkitsemisessa. Vain mielikuvitus on rajana.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Mutta onko Pihkala vain sinisilmäinen tekniikkafani, joka on hieman liikaa ihastunut tekoälyyn? Epäilys on aiheellinen, sillä hän ei vaikuta huomioivan tekoälyn huonoja puolia, vaan insinöörimäisesti uskoo enemmän käytännön hyötyihin, eikä myöskään usko luovien työpaikkojen katoavan tekoälyn tieltä. Tekoäly ei puhu aina totta, sillä se on suunniteltu tuottamaan uskottavaa tekstiä, joka ei aina vastaa tosiasioita. Se ei myöskään ole puolueeton.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tekoälyyn liittyvät sanat voivat aluksi tuntua monimutkaisilta, mutta kun niihin tutustuu, huomaa niiden olevan selkeitä. Kyse ei ole taikuudesta, vaan uudenlaisesta tavasta käsitellä tietoa ja tehdä asioita. Kun tunnet peruskäsitteet, sinun on helpompi ymmärtää, mitä tekoäly tekee, käyttää sitä sujuvammin ja arvioida sen vastauksia fiksusti.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan ensimmäisen luvun jälkeen tutustutaan erityisesti Google Geminiin, jota monet käyttävät, ja jolle voi puhella kuin kärsivälliselle ystävälle, joka ei koskaan väsy kysymyksiin. Kirja on todellakin alaotsikkonsa veroinen, sillä Pihkala opastaa selkeästi edeten pisteestä A pisteen B:n kautta pisteeseen C. Heti yllätys: Google rahastaa hyvin, sillä kevytversio on ilmainen, mutta maksullinen Gemini maksaa 20 euroa kuussa. Kirja on selkeä ja innostava opas. Tekoäly ei ole tämän oppaan jälkeen enää todennäköisesti vieras edes kuuluisalle Pihtiputaan mummollekaan.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Suhtaudun tekoälyyn Pihkalan tavoin hyvinkin pragmaattisesti, ja näen sen jatkeena netille sekä sen eräänlaisena &#8221;fiksuna sanakirjana&#8221;, joka auttaa varsinkin ammatikseen kirjoittavia saamaan uusinta ja päivitettyä tietoa aiheesta kuin aiheesta nopeasti. Mutta silti myös pelkään ja epäilen sitä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Erityisesti minua lämmittää Suomen tietokirjailijoiden liiton jäsenenä, että oma liittoni on mahdollistanut tämän kirjan ilmestymisen myöntämällä kirjoittajalle apurahaa sitä varten siitä huolimatta, että kirja on kaikkea muuta kuin isojen kustantamojen superhienot ja viimeistä päälle olevat huippunimien kirjoittamat oppaat. Liitto rahoittaa vuosittain satoja vastaavia kirjaprojekteja.</p>
<p>&mdash; Harald Olausen</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tekoaly-taskussa-tekoalyn-abc/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/oppaat/" rel="tag">oppaat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tekoaly/" rel="tag">tekoäly</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/alypuhelimet/" rel="tag">älypuhelimet</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/tekoaly-taskussa-tekoalyn-abc/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Veera Nieminen: Laumaantumisilmiö</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/laumaantumisilmio/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Kini]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Nov 2026 07:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[asiakkaat]]></category>
		<category><![CDATA[hevostallit]]></category>
		<category><![CDATA[huumori]]></category>
		<category><![CDATA[ihmissuhteet]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[naiset]]></category>
		<category><![CDATA[parisuhde]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjyys]]></category>
		<category><![CDATA[yrittäjät]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154408</guid>

					<description><![CDATA[Tammi (2026) — huumori, ihmissuhteet, naiset. Tämä odotettu kirja jatkaa samaa settiä kuin Veera Niemisen edellinen kirja Kottikärrykaruselli. Edelleen ollaan Katrin kanssa siellä hänen hevostallillaan. Nyt on sen verran muutosta, että Katrin luokse on muuttanut miesystävä Tuukka. Mikään ei kuitenkaan ole auvoista, vaan Katrilla piisaa ongelmia ja lisää tulee. On sinänsä jännä, että minulla ei&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/laumaantumisilmio/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Veera Nieminen: Laumaantumisilmiö</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="185" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-185x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Laumaantumisilmiön kannessa on piirros kahdesta päällekkäin pinotusta hevosesta, joita ympäröivät ämpärit. Ympärillä menee vesijohtoputkia." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-185x300.jpg 185w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-246x400.jpg 246w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-768x1247.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-946x1536.jpg 946w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-1262x2048.jpg 1262w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio-1320x2143.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/laumaantumisilmio.jpg 1535w" sizes="auto, (max-width: 185px) 100vw, 185px" /><p>Tammi (2026) — huumori, ihmissuhteet, naiset.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Tämä odotettu kirja jatkaa samaa settiä kuin <strong>Veera Niemisen</strong> edellinen kirja <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/kottikarrykaruselli/"><em>Kottikärrykaruselli</em></a>. Edelleen ollaan Katrin kanssa siellä hänen hevostallillaan. Nyt on sen verran muutosta, että Katrin luokse on muuttanut miesystävä Tuukka. Mikään ei kuitenkaan ole auvoista, vaan Katrilla piisaa ongelmia ja lisää tulee.</p>



<p class="wp-block-paragraph">On sinänsä jännä, että minulla ei mitään suurta kiinnostusta ole enää aikuisiällä ollut hevosiin, ratsastukseen tai ylipäätään ratsutilajuttuihin, mutta silti nämä kirjat minua kiinnostavat. Suurin syy on se tyylilaji. Jos tämä kirja olisi kirjoitettu ilman huumoria, niin en kyllä kykenisi lukemaan. Nieminen taitaa kuitenkin huumorin niin perin juurin hyvin ja konstailemattomasti, niin miten olikin hauskaa luettavaa. Vaikka päähenkilöllä ei missään muodossa ollut hauskaa ja sellaista lupsakkaa menoa, lukijalla oli kuitenkin tämän tästä naurunpyrskähdyksen paikka. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Katri yrittää selviytyä kaikesta ja sitten siihen kuin kirsikaksi koko kakun päälle tulla tupsahtaa jälleen Jennica, Katrin serkun tytär, joka on palannut ulkomailta ja kaiken lisäksi aika lailla rankasti raskaana. Siinä missä Katri yrittää tästä koko sopasta jotenkin päästä selville, lukijaa vain naurattaa.<br>Tallityöntekijät, uudet asiakkaat, hevoset ja tallihommat ja ne kaikki ihmistyypit! Tarinasta löytää ihan väkisinkin melkoisia yhtymiä ihan kenen tahansa elämään.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Katri on kuitenkin hyvin ratkaisukeskeinen tyyppi ja saa jossain määrin hommat hyllyyn ja parisuhdekin siinä lutviutuu. Jennica on oma osionsa ja jää kyllä vahvasti sellainen fiilis, että voisikohan tämä vielä saada jatkoa&#8230;</p>



<p class="wp-block-paragraph">Veera Nieminen osaa kirjoittaa draamaa, mutta sellaisella tyylillä, että sitä on hauskaa lukea. Miten sen huumorin saakin ujutettua sinne kaiken ongelmien joukkoon niin kätevästi. Voisin kuvitella, että jos Nieminen laitettaisiin kirjoittamaan puhelinluettelo uusiksi, se olisi läpeensä hauskaa luettavaa.</p>
<p>&mdash; Kini</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/laumaantumisilmio/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/asiakkaat/" rel="tag">asiakkaat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/hevostallit/" rel="tag">hevostallit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/huumori/" rel="tag">huumori</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/ihmissuhteet/" rel="tag">ihmissuhteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/naiset/" rel="tag">naiset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/parisuhde/" rel="tag">parisuhde</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yrittajyys/" rel="tag">yrittäjyys</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/yrittajat/" rel="tag">yrittäjät</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/laumaantumisilmio/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>52 x yhden vyyhdin neuleet</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/52-x-yhden-vyyhdin-neuleet/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mervi Murtonen]]></dc:creator>
		<pubDate>Thu, 12 Nov 2026 05:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[käsityöohjeet]]></category>
		<category><![CDATA[lapaset]]></category>
		<category><![CDATA[neuleet]]></category>
		<category><![CDATA[neuleohjeet]]></category>
		<category><![CDATA[neulonta]]></category>
		<category><![CDATA[pipot]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[villahuivit]]></category>
		<category><![CDATA[villasukat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154380</guid>

					<description><![CDATA[Laine Publishing (2026) — tietokirjallisuus, neulonta, neuleohjeet. Kaikilla neulojilla on kaapeissaan yksittäisiä lankakeriä. Lahjaksi saatuja vyyhtejä, pitkään säilöttyjä aarteita tai jonkin isomman projektin ylijäämää. Ne eivät riitä villapaitaan, eivät edes liiviin, eivätkä ne aina oikein sovi yhteen muiden lankojen kanssa. Jotain kivaa niistä voisi silti tehdä! Ratkaisu löytyy kotimaisen Laine Publishing -kustantamon 52 x yhden&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/52-x-yhden-vyyhdin-neuleet/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">52 x yhden vyyhdin neuleet</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="232" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/11/52xyhdenvyyhdinneuleet-232x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="52 x Yhden vyyhdin neuleet -kirjan kannessa on valokuva iloisesta naisesta, jolla on neulehuivi." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/11/52xyhdenvyyhdinneuleet-232x300.jpeg 232w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/11/52xyhdenvyyhdinneuleet-309x400.jpeg 309w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/11/52xyhdenvyyhdinneuleet-768x995.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/11/52xyhdenvyyhdinneuleet.jpeg 950w" sizes="auto, (max-width: 232px) 100vw, 232px" /><p>Laine Publishing (2026) — tietokirjallisuus, neulonta, neuleohjeet.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Kaikilla neulojilla on kaapeissaan yksittäisiä lankakeriä. Lahjaksi saatuja vyyhtejä, pitkään säilöttyjä aarteita tai jonkin isomman projektin ylijäämää. Ne eivät riitä villapaitaan, eivät edes liiviin, eivätkä ne aina oikein sovi yhteen muiden lankojen kanssa. Jotain kivaa niistä voisi silti tehdä!</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ratkaisu löytyy kotimaisen Laine Publishing -kustantamon <em>52 x yhden vyyhdin neuleet</em> -kirjasta. Siihen on koottu ohjeet 52 pieneen neuletyöhön, joista kukin vaatii vain yhden kerän, eli maksimissaan 100 g lankaa. Mallit ovat 50 koti- ja ulkomaisen neulesuunnittelijan käsialaa. Tarjolla on huiveja, pipoja, sukkia, lapasia ja muita neulottuja asusteita eri paksuisille ja laatuisille langoille. Yhdessä ohjeessa pääsee jopa virkkaamaan. Malleihin voi tutustua etukäteen <a href="https://lainepublishing.com/fi/blogs/pattern-previews/pattern-previews-for-52-weeks-of-one-skein-knits">kustantajan verkkosivuilla</a>.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Vielä en ole ehtinyt yhtään näistä ohjeista itse testata, mutta sen verran olen Laineen ohjeita aiemmin neulonut, että ohjeiden laadusta voin mennä takuuseen neulomattakin. Tarjolla on ohjeita esimerkiksi useampaan erilaiseen sukan kantapäähän ja moneen eri pintaneuleeseen. Sukkiakin neulotaan kahteen suuntaan: varpaista varteen päin ja resorista varpaisiin päin.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Ohjeiden vaikeustaso sopii minusta hyvin yhden kerän projekteihin, eli näihin uskaltaa tarttua, vaikka ei olisi vielä kovin kokenut neuloja. Kirja on siten hyvä joululahja aloittelevalle neulojalle, erityisesti jos sen kylkeen ostaa vielä yhden vyyhdin lankaa. Nohevampi neuloja voi ottaa tästä vaikka vuoden projektin ja neuloa yhden työn viikossa. Toki siinä saisi jo aika nopsaan tikuttaa.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>52 x yhden vyyhdin neuleet</em> on jo yhdeksäs julkaisu Laine Publishingin 52 x neuleet -kirjasarjassa. Aiemmin on julkaistu esimerkiksi <em>52 x villasukat</em>, <em>52 x villahuivit</em> tai <em>52 x villapaidat</em>. Sarjan kaikissa kirjoissa on laadukasta painojälkeä, tyylikkäitä kuvia ja ammattitaidolla laadittuja ohjeita. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Laine-kirjat ja -lehdet ovat laajalti arvostettuja kansainvälisessä neuleyhteisössä ja esimerkiksi <em>52 x yhden vyyhdin neuleet</em> julkaistiin heti sekä suomeksi että englanniksi. Tiedän, että moni suomalainenkin neuloja ostaa mieluummin englanninkielisen version, koska englanniksi on monesti helpompi neuloa kuin suomeksi.</p>



<p class="wp-block-paragraph">On ollut ilo seurata Laine Publishingin ja sen perustajan <strong>Jonna Helinin</strong> menestystä kansainvälisessä neulebisneksessä. Suosiosta kertoo se, että <em>52 x yhden vyyhdin neuleet</em> -kirjan ensimmäinen painos myytiin hetkessä loppuun. Toinen painos on toki tulossa, joten jouluksi ehtii vielä. </p>



<p class="wp-block-paragraph">Kutkuttava on myös Laine-nimeen liittyvä sanaleikki: <em>la laine</em> tarkoittaa ranskaksi lampaanvillaa tai villakuitua.</p>
<p>&mdash; Mervi Murtonen</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/52-x-yhden-vyyhdin-neuleet/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kasityoohjeet/" rel="tag">käsityöohjeet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lapaset/" rel="tag">lapaset</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/neuleet/" rel="tag">neuleet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/neuleohjeet/" rel="tag">neuleohjeet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/neulonta/" rel="tag">neulonta</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/pipot/" rel="tag">pipot</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/villahuivit/" rel="tag">villahuivit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/villasukat/" rel="tag">villasukat</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/52-x-yhden-vyyhdin-neuleet/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Anne-Maria Haapala ja Auli Sipola: Suomalainen perinneneule : Tikkuröijyn tarina ja neuleohjeita</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalainen-perinneneule-tikkuroijyn-tarina-ja-neuleohjeita/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Soili Vuorenmaa]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 09:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[aineeton kulttuuriperintö]]></category>
		<category><![CDATA[elinkeinot]]></category>
		<category><![CDATA[historia]]></category>
		<category><![CDATA[kalastus]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[käsityöohjeet]]></category>
		<category><![CDATA[käsityöt]]></category>
		<category><![CDATA[lampaanhoito]]></category>
		<category><![CDATA[neuleohjeet]]></category>
		<category><![CDATA[neulonta]]></category>
		<category><![CDATA[perinneneuleet]]></category>
		<category><![CDATA[saarelaisuus]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[vaatteet]]></category>
		<category><![CDATA[villapaidat]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154289</guid>

					<description><![CDATA[Tammi (2026) — tietokirjallisuus, historia, käsityöt. Vuosikausia olen ihaillut hailuotolaisen perinneneuleen Tikkuröijyn (Tikkurin) kuvia. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuonna 2017 Tikkuröijyn aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Olen miettinyt kutovani sellaisen joskus. Kutojat ovat kertoneet sen olevan vaikeahko tehtävä. Kun näin tämän Anne-Maria Haapalan ja Auli Sipolan tekemän kirjan, päätin ainakin lukea kirjan. Kirjoittajat ovat saaneet kirjan&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalainen-perinneneule-tikkuroijyn-tarina-ja-neuleohjeita/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Anne-Maria Haapala ja Auli Sipola: Suomalainen perinneneule : Tikkuröijyn tarina ja neuleohjeita</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="223" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-223x300.jpg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Suomalainen perinneneule -kirjan kannessa on valokuva kalastajamiehestä veneessä verkon kanssa, pukeutuneena harmaaseen Tikkuröijyyn ja harmaaseen pipoon." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-223x300.jpg 223w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-298x400.jpg 298w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-768x1032.jpg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-1144x1536.jpg 1144w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-1525x2048.jpg 1525w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule-1320x1773.jpg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/suomalainenperinneneule.jpg 1906w" sizes="auto, (max-width: 223px) 100vw, 223px" /><p>Tammi (2026) — tietokirjallisuus, historia, käsityöt.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Vuosikausia olen ihaillut hailuotolaisen perinneneuleen Tikkuröijyn (Tikkurin) kuvia. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimesi vuonna 2017 Tikkuröijyn aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Olen miettinyt kutovani sellaisen joskus. Kutojat ovat kertoneet sen olevan vaikeahko tehtävä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kun näin tämän <strong>Anne-Maria Haapalan</strong> ja <strong>Auli Sipolan</strong> tekemän kirjan, päätin ainakin lukea kirjan. Kirjoittajat ovat saaneet kirjan tekemiseen Suomen Kulttuurirahaston apurahan.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tikkuröijy on suomenlampaan villasta kudottu harmaa neule. Luotolainen, joksi sitä myös kutsutaan, on malliltaan yksinkertaisen kaunis. Sen tunnusmerkkejä ovat paidan rintamuksessa oleva neliönmuotoinen kuvio, jota kutsutaan västäräkiksi, selässä oleva levennyskiila ja hihojen kavennukset.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjassa kuvataan hienosti Tikkurin 200-vuotista historiaa tarinoiden muodossa. Yksi vanha tarina kertoo <strong>Risto &#8221;Römpätti&#8221; Rantasuomelasta</strong> ja hänen lahjaksi saamastaan paidasta. Mies oli nuorena seurustellut naapurin tytön kanssa, ja he olivatkin lupautuneet toisilleen. Risto joutui kuitenkin sotaan, ja tyttö jäi Hailuotoon, jossa meni naimisiin toisen kanssa. Se oli Ristolle tragedia, josta hän ei selvinnyt koskaan. Hän sai kuitenkin Tikkurin lahjaksi rakastetultaan, eikä hän koskaan luopunut siitä paidasta.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tikkuri olikin neule, jota naiset neuloivat pojilleen ja miehilleen, jotka toivat ruokaa pöytään kalastamalla. Tikkuri oli lämmin työvaate hyisellä merellä kalastaville miehille. Villa lämmitti jopa kastuessaan.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Se on sylisä käsin kuvottu, ja sillä lailla vielä lämpyä lisätty.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Kirja kuvaa hienosti Hailuodon historiaa, entisaikaisia lammasmarkkinoita ja villan merkitystä saarelaisten elinkeinona. Kirjan kirjoittajat ovat hailuotolaisia, jotka halusivat oppia kutomaan perinneneuleen. He perustivat vuonna 2014 Hailuotoon Tikkuröijypiirin, jossa vanhat osaajat opettivat nuorempiaan miten perinteinen Tikkuröijy tehdään. Tuolloin heräsi myös ajatus kirjan tekemisestä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Tikkuröijy on mielenkiintoisesti kudottu. Kirjassa kerrotaan neuleen tunnusmerkeistä: rinnassa on västäräkiksi kutsuttu kuvio, takana hartioita varten levennyskiila, kyynärpäissä kavennukset. Hartialinjat virkataan ja olkapäähän tehdään nappilista. Kaikella on tarkoitus, joka parantaa paidan käytettävyyttä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjan kerronta on elävää ja kirjan ulkoasu upea. Kirja on kohtalaisen isokokoinen ja valokuvina niin <strong>Antti J. Leinosen</strong> ottamia uusia kuvia kuin yksityisalbumeista ja museosta saatuja vanhoja valokuvia. Valokuvissa kuvataan saaren luontoa, lampaita, ihmisiä ja tietysti villapaitoja.</p>


<div class="wp-block-image">
<figure class="alignright size-large"><img loading="lazy" decoding="async" width="278" height="400" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tikkuri-278x400.jpeg" alt="Harmaa Tikkuröijy roikkumassa henkarissa." class="wp-image-154356" srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tikkuri-278x400.jpeg 278w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tikkuri-208x300.jpeg 208w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/tikkuri.jpeg 444w" sizes="auto, (max-width: 278px) 100vw, 278px" /></figure>
</div>


<p class="wp-block-paragraph">Kirja on yhtä lailla kurkistus historiaan, mutta innostaa myös kokeilemaan Tikkurin tekemistä. Niin minäkin tein. Kaksi viikkoa kudoin ja käsissäni on nyt onnistunut uusi villapaita. Kirjassa perinteisen villapaidan ohjeen lisäksi on paljon kuvia ja ohjeita myös uusista tuotteista, joita kudotaan Tikkurin kuvioilla. Monenlaisia uutuuksia löytyy aina koiran villapaidasta patalappuihin saakka.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjassa on myös laaja luettelo tutkitusta kirjallisuudesta, joka vakuuttaa lukijan siitä, että kirjan kirjoittaminen perinneneuleesta ei ole vain hetken haaste, vaan aiheeseen on todella perehdytty. Kirjassa kerrotaan myös ulkomaisista kalastajaneuleista ja muista suomalaisista perinneneuleista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirja herättää miettimään myös suljetun yhteisön yhteisöllisyyttä, ja sitä miten tärkeää nykyäänkin olisi ymmärtää entisaikojen työtä, ja kuten tässäkin, ottaa käyttöön tapoja ja vaatteita, jotka eivät ole halpatuontitavaraa. Näin voitaisiin säilyttää Suomessakin jotain alkuperäistä ja kallisarvoista.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kirjaa voin suositella yhtä hyvin perinteistä kiinnostuneille kuin kutojillekin. Kirjassa ohjeet olivat tarkkoja, vaikkakin kokeneellekin voi tulla eteen kohtia, joissa olisi voinut olla vielä tarkempi selostus. Hienoista kuvista jäin kaipaamaan kuvien selityksiä. Kaikki kuvat eivät toki selityksiä kaipaa, mutta joitakin kuvia muun muassa maisemista oli, joista olisi ollut mukava tietää. mistä kuvat on otettu. Myös yhteystiedot liittäisin kirjan loppuun, jotta lukija voisi saada lisätietoa tarvittaessa esimerkiksi sähköpostilla.</p>
<p>&mdash; Soili Vuorenmaa</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalainen-perinneneule-tikkuroijyn-tarina-ja-neuleohjeita/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/aineeton-kulttuuriperinto/" rel="tag">aineeton kulttuuriperintö</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/elinkeinot/" rel="tag">elinkeinot</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/historia/" rel="tag">historia</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kalastus/" rel="tag">kalastus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kasityoohjeet/" rel="tag">käsityöohjeet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kasityot/" rel="tag">käsityöt</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lampaanhoito/" rel="tag">lampaanhoito</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/neuleohjeet/" rel="tag">neuleohjeet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/neulonta/" rel="tag">neulonta</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/perinneneuleet/" rel="tag">perinneneuleet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/saarelaisuus/" rel="tag">saarelaisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/vaatteet/" rel="tag">vaatteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/villapaidat/" rel="tag">villapaidat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/paikat/hailuoto/" rel="tag">Hailuoto</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/suomalainen-perinneneule-tikkuroijyn-tarina-ja-neuleohjeita/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Rose Hall, Alice James ja Victoria M. Williams: 100 asiaa villieläimistä</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/100-asiaa-villielaimista/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Mikko]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 07:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[elinympäristö]]></category>
		<category><![CDATA[eläimet]]></category>
		<category><![CDATA[eläinten käyttäytyminen]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[lastenkirjat]]></category>
		<category><![CDATA[luonnonvaraiset eläimet]]></category>
		<category><![CDATA[luonto]]></category>
		<category><![CDATA[monimuotoisuus]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154192</guid>

					<description><![CDATA[Lasten Keskus (2026) — tietokirjallisuus, lastenkirjat, eläimet. Luonnossa on paljon kaikkea ihmeellistä, joten ei ole varmasti ollut hirveän tuskan takana keksiä 100 asiaa -sarjan uusimpaan teokseen kiinnostavia faktoja villieläimistä. Kirja on tulvillaan tyylikkäästi havainnollistettua tietoa. Eläinaihetta lähestytään monelta kantilta ja mukana on hauskoja ja yllättäviäkin tiedonjyväsiä. Oletko esimerkiksi koskaan ihmetellyt sitä, miksi tiikeri on niin&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/100-asiaa-villielaimista/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Rose Hall, Alice James ja Victoria M. Williams: 100 asiaa villieläimistä</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="215" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-215x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="100 asiaa villieläimistä -kirjan kannessa on piirroksia eläimistä, isoimpana sudenkorentoa kielellään nappaava kameleontti." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-215x300.jpeg 215w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-286x400.jpeg 286w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-768x1074.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-1099x1536.jpeg 1099w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-1465x2048.jpeg 1465w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista-1320x1846.jpeg 1320w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/100asiaavillielaimista.jpeg 1831w" sizes="auto, (max-width: 215px) 100vw, 215px" /><p>Lasten Keskus (2026) — tietokirjallisuus, lastenkirjat, eläimet.</p>
<p class="wp-block-paragraph">Luonnossa on paljon kaikkea ihmeellistä, joten ei ole varmasti ollut hirveän tuskan takana keksiä <a href="https://www.kirjavinkit.fi/sarjat/100-asiaa/">100 asiaa -sarjan</a> uusimpaan teokseen kiinnostavia faktoja villieläimistä. Kirja on tulvillaan tyylikkäästi havainnollistettua tietoa. Eläinaihetta lähestytään monelta kantilta ja mukana on hauskoja ja yllättäviäkin tiedonjyväsiä.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Oletko esimerkiksi koskaan ihmetellyt sitä, miksi tiikeri on niin näyttävän näköinen? Raidat totta kai auttavat sulautumaan maastoon, mutta entäs se väri sitten? Tiikerien saaliseläimet eivät kuitenkaan aisti punaista väriä, joten niiden silmissä tiikeri sulautuu täydellisesti ympäröivään vehreyteen.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Kiehtovaa oli myös oppia, ettei pöllöllä ole silmämunia. Pöllöjen silmät ovat putkimaiset ja ulottuvat takaraivoon asti. Tällaisilla silmillä näkee erittäin hyvin myös pimeässä. Silmämunien puute johtaa sitten siihen, että sivulle nähdäkseen pöllön on käännettävä koko päätään –&nbsp;ja pöllöjen päähän kääntyy, kuten hyvin tiedetään.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><em>100 asiaa villieläimistä</em> edustaa 100 asiaa -sarjan luotettavan korkeaa tasoa. Laaja joukko kirjoittajia, kuvittajia, graafikoita ja muita asiantuntijoita takaa tasaisen laadun ja kirjasarjan yhtenäisyyden. Formaatti on toimiva ja tieto on ajantasaista, joten helppohan tätä sarjaa on edelleen suositella tiedonjanoisille lapsille –&nbsp;ja miksei aikuisillekin, tällaisesta lasten tietokirjasta kiireisen aikuisenkin on näppärä omaksua mieltä virkistävä määrä uutta tietoa nopeasti.</p>
<p>&mdash; Mikko</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/100-asiaa-villielaimista/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/elinymparisto/" rel="tag">elinympäristö</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/elaimet/" rel="tag">eläimet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/elainten-kayttaytyminen/" rel="tag">eläinten käyttäytyminen</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/lastenkirjat/" rel="tag">lastenkirjat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/luonnonvaraiset-elaimet/" rel="tag">luonnonvaraiset eläimet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/luonto/" rel="tag">luonto</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/monimuotoisuus/" rel="tag">monimuotoisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/100-asiaa-villielaimista/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
		<item>
		<title>Thomas Erikson: Psykopaatit ympärilläni : kuinka tunnistaa ja välttää manipulointi</title>
		<link>https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/psykopaatit-ymparillani-kuinka-tunnistaa-ja-valttaa-manipulointi/</link>
		
		<dc:creator><![CDATA[Harald Olausen]]></dc:creator>
		<pubDate>Wed, 11 Nov 2026 05:05:00 +0000</pubDate>
				<category><![CDATA[Arvostelut]]></category>
		<category><![CDATA[hyväksikäyttö]]></category>
		<category><![CDATA[ihmissuhteet]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamasto]]></category>
		<category><![CDATA[kirjamastodon]]></category>
		<category><![CDATA[käyttäytymismallit]]></category>
		<category><![CDATA[luonteenpiirteet]]></category>
		<category><![CDATA[manipulaatio]]></category>
		<category><![CDATA[persoonallisuuden piirteet]]></category>
		<category><![CDATA[persoonallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[psykopaatit]]></category>
		<category><![CDATA[sosiaalinen vuorovaikutus]]></category>
		<category><![CDATA[tietokirjallisuus]]></category>
		<category><![CDATA[typologiat]]></category>
		<category><![CDATA[vallankäyttö]]></category>
		<guid isPermaLink="false">https://www.kirjavinkit.fi/?p=154170</guid>

					<description><![CDATA[Atena (2018) — tietokirjallisuus, ihmissuhteet, vallankäyttö. Trump ei ole ainoa despoottinen psykopaatti, joka on päässyt johtamaan isoa armeijaa ja valtakeskittymää, josta hänen käsissään on tullut masentavan tehokas ja tappava ase kaikkea hyvää ja inhimillistä vastaan. Pahuus ja pahantekijät ovat kokonaan oma laaja lukunsa ihmisyyden historiassa. Antiikin tragedioiden ja Shakespearen veristen draamojen psykopaattien ominaisuudet sopivat ikävällä&#8230; <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/psykopaatit-ymparillani-kuinka-tunnistaa-ja-valttaa-manipulointi/" class="more-link">Lue lisää <span class="screen-reader-text">Thomas Erikson: Psykopaatit ympärilläni : kuinka tunnistaa ja välttää manipulointi</span> <svg class="icon icon-next" aria-hidden="true" role="img"><use xlink:href="#icon-next"></use></svg></a>]]></description>
										<content:encoded><![CDATA[<img loading="lazy" decoding="async" width="185" height="300" src="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani-185x300.jpeg" class="attachment-medium size-medium wp-post-image" alt="Psykopaatit ympärilläni -kirjan mustassa kannessa on neljä osin limittäistä värikästä ympyrää, joista jokaisessa on musta ihmisen siluetti." srcset="https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani-185x300.jpeg 185w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani-247x400.jpeg 247w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani-768x1244.jpeg 768w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani-949x1536.jpeg 949w, https://www.kirjavinkit.fi/wp-content/uploads/2026/10/psykopaatitymparillani.jpeg 1200w" sizes="auto, (max-width: 185px) 100vw, 185px" /><p>Atena (2018) — tietokirjallisuus, ihmissuhteet, vallankäyttö.</p>
<p class="wp-block-paragraph"><strong>Trump</strong> ei ole ainoa despoottinen psykopaatti, joka on päässyt johtamaan isoa armeijaa ja valtakeskittymää, josta hänen käsissään on tullut masentavan tehokas ja tappava ase kaikkea hyvää ja inhimillistä vastaan. Pahuus ja pahantekijät ovat kokonaan oma laaja lukunsa ihmisyyden historiassa. Antiikin tragedioiden ja <strong>Shakespearen</strong> veristen draamojen psykopaattien ominaisuudet sopivat ikävällä tavalla hyvin nykyajan hallitsijoille, toimittajille ja poliitikoille tämän kirjan  antamin esimerkein.</p>



<p class="wp-block-paragraph"><strong>Scott Lilienfield</strong> ja <strong>Brian Andrews</strong> kehittivät persoonallisuustestin, jonka tavoitteena oli luoda lista psykopaattisista persoonallisuuspiirteistä kiinnittämättä erityistä huomiota antisosiaaliseen tai rikolliseen käyttäytymiseen. Lopputuloksena oli <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Psychopathic_Personality_Inventory">PPI-R eli Psychopathic Personality Inventory–Revised</a>.</p>



<blockquote class="wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow">
<p class="wp-block-paragraph">Tältä näyttää PPI-R-lista; machiavellimainen persoonallisuus, toisin sanoen empatian puute ja etäisyys, jonka tavoitteena on omien päämäärien saavuttaminen, sosiaalinen sopeutuminen, eli taito hurmata ja huijata muita, empatian puuttuminen, eli ilmeinen kyvyttömyys tunteisiin, syyllisyydentunteeseen tai toisten tunteiden huomioon ottamiseen, ennakoimistaidon täydellinen puuttuminen, eli haasteita suunnitella elämää eteenpäin ja puntaroida oman toiminnan seurauksia, pelottomuus, eli halu riskialttiiseen käyttäytymiseen, yleinen kyvyttömyys tuntea pelkoa, vastuuton käyttäytyminen, eli kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja sen sijaan taipumus syytellä muita tai järkiperäistää oma poikkeava käyttäytyminen, poikkeava ja impulsiivinen käyttäytyminen, eli piittaamattomuus sosiaalisista normeista ja sosiaalisesti hyväksyttävästä käyttäytymisestä, kyvyttömyys tuntea stressiä, toisin sanoen ei reagointia traumaattisiin tai muulla tavoin jännittäviin tilanteisiin.</p>
</blockquote>



<p class="wp-block-paragraph">Luokittelu pitäisi ottaa yhdeksi kriteeriksi, kun tutkitaan, onko joku sopiva julkisen virkaan, jossa on käytettävissä rajaton määrä valtaa ja rahaa joko muiden hyväksi tai heitä vastaan. Kuulostaa varmasti tämän päivän poliittisen vaihtoehdottomuuden ja toivottomuuden keskellä erityisesti yhdysvaltalaisille kovin sinisilmäiseltä ja lattealta kommentilta heidän ongelmaansa.</p>



<p class="wp-block-paragraph">Mutta sanonta &#8221;paistaa päivä joskus risukasaankin&#8221; pitää usein onneksemme paikkansa politiikassa. Vastavoimat jylläävät jo ja odotettavissa on kovaa myrskytuulta Atlantin takaa. Meille suomalaisille tämä varoituskirja psykopaateista on hyvä lukea ennen poliittisen sään vaihtumista.</p>
<p>&mdash; Harald Olausen</p><small>© <a href="https://www.kirjavinkit.fi/">Kirjavinkit</a>, 2026. | <a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/psykopaatit-ymparillani-kuinka-tunnistaa-ja-valttaa-manipulointi/">Tämä arvostelu Kirjavinkkien sivuilla</a><br />
Avainsanat: <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/hyvaksikaytto/" rel="tag">hyväksikäyttö</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/ihmissuhteet/" rel="tag">ihmissuhteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/kayttaytymismallit/" rel="tag">käyttäytymismallit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/luonteenpiirteet/" rel="tag">luonteenpiirteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/manipulaatio/" rel="tag">manipulaatio</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/persoonallisuuden-piirteet/" rel="tag">persoonallisuuden piirteet</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/persoonallisuus/" rel="tag">persoonallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/psykopaatit/" rel="tag">psykopaatit</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/sosiaalinen-vuorovaikutus/" rel="tag">sosiaalinen vuorovaikutus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/tietokirjallisuus/" rel="tag">tietokirjallisuus</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/typologiat/" rel="tag">typologiat</a>, <a href="https://www.kirjavinkit.fi/avainsanat/vallankaytto/" rel="tag">vallankäyttö</a><br />
</small></p>
<p><a href="https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/psykopaatit-ymparillani-kuinka-tunnistaa-ja-valttaa-manipulointi/" rel="nofollow">Lähde</a></p>]]></content:encoded>
					
		
		
			</item>
	</channel>
</rss>
