Kangasalan kaupunki linjaa uudessa strategiassaan, että elinvoimainen elinkeinoelämä on kaupungin kehityksen ja hyvinvoinnin perusta. Yritykset nähdään kumppaneina, joiden menestys heijastuu suoraan asukkaiden arkeen, palveluihin ja kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan. Tämä ei ole vain yksittäinen tavoite, vaan koko strategian läpileikkaava ajatus: Kangasala kasvaa yrityksistä – ja kasvu on yhteinen projekti.

Kaupunki lupaa palvella yrityksiä ennakoivasti, laadukkaasti ja kilpailukykyisesti. Strategiassa korostetaan, että yritysten tarpeisiin halutaan vastata jo ennen kuin ne ehtivät muodostua pullonkauloiksi. Tämä on suomalaisille kaupungeille yhä tärkeämpi kilpailuvaltti, kun yritykset etsivät kasvulleen sujuvia ja vakaita toimintaympäristöjä. Kangasala haluaa olla juuri tällainen paikka.

Yritysten toimintamahdollisuuksia vahvistetaan myös konkreettisilla investoinneilla. Kaupunki aikoo toteuttaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä yritysalueita, joista Saarenmaa nostetaan kärkihankkeeksi. Tavoitteena on luoda ympäristö, joka houkuttelee sekä paikallisia toimijoita että kansainvälisiä osaajia ja investointeja. Samalla kaupunki haluaa toimia sillanrakentajana yritysten ja osaajien välillä.

Yritysmyönteisyys ei kuitenkaan tarkoita pelkkää kasvua kasvun vuoksi. Strategiassa painotetaan vastuullisuutta ja kestävyyttä, jotka nähdään sekä yritysten että kaupungin kilpailuetuna. Kangasala haluaa olla paikka, jossa yritykset voivat kasvaa kestävästi ja jossa ympäristö, yhteisöllisyys ja talous kulkevat rinnakkain. Myös matkailu nähdään osana elinvoimaa: kaupungista halutaan rakentaa erottuva elämysmatkailukaupunki, joka hyödyntää harjujen, järvien ja kulttuurin vetovoimaa.

Yritysten merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on suurempi kuin kaikki julkiset toimijat yhteensä. Yritykset luovat työpaikkoja, verotuloja ja innovaatioita, jotka mahdollistavat julkiset palvelut, koulutuksen ja infrastruktuurin. Kun yritykset menestyvät, koko yhteiskunta menestyy – ja kun yritystoiminta hiipuu, vaikutukset näkyvät nopeasti työllisyydessä, palveluissa ja talouden kestävyydessä. Yritysmyönteisyys on julkisille toimijoille parhainta hyvinvointipolitiikkaa.

Kangasalan uudessa kaupunkistrategiassa yritysmyönteisyys kytketään kaupungin arvoihin: yhteistyöhön, rohkeuteen, turvallisuuteen, vastuullisuuteen ja ihmisläheiseen viestintään. Kaupunki haluaa rakentaa luottamusta ja avoimuutta, jotka ovat yritysten kannalta yhtä tärkeitä kuin tontit, kaavat tai palvelut. Yritysten menestys nähdään yhteisenä tavoitteena, ei vain elinkeinopalveluiden tehtävänä.

Kangasalan suunta on selvä. Se haluaa kasvaa, ja kasvu syntyy yrityksistä. Uusi strategia piirtää kuvan kaupungista, joka haluaa olla rohkea, houkutteleva ja tulevaisuuteen katsova – paikka, jossa yritykset voivat juurtua, kasvaa ja kansainvälistyä, ja jossa kaupunki kulkee rinnalla, ei perässä.

Tiesitkö muuten, mistä kaupunki-sana tulee? Sanan etymologia juontaa juurensa muinaiskotlantilaiseen muotoon kaupungr, joka on sukua muinaisnorjan kaupangr‑sanalle ja nykyruotsin köping‑sanalle. Kaupunki tarkoittaa kauppalaa tai kauppapaikkaa – paikkaa, jossa elämä liikkuu ja elinvoima syntyy.

Uutta strategiaa viedään heti konkreettisesti eteenpäin. Kangasala-talossa järjestetään 28.5.2026 klo 16.30 alkaen Yritysmyönteistä Elinvoimaa -ilta, jonka pääpuheenvuoron pitää Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Kirjoittaja on syntynyt Kangasalla. Tämä artikkeli ei sisällä kaupallista yhteistyötä.

Lähteet

Kangasalan kaupunki: Kaupunkistrategia 2033
Kangasalan kaupungin kaupunginvaltuuston kokouksen videolähetys 9.3.2026
Kangasalan kaupunki: Kangasalan valtuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian 2033
Suomen etymologinen sanakirja: kaupunki

Yritykseni omistaa liikehuoneiston Mänttä-Vilppulassa. Veden kiinteistölle toimittaa Pohjaslahden alueen vesiosuuskunta. Patentti- ja rekisterihallitus merkitsi kesäkuussa 2024 osuuskunnan toiminnan lakanneeksi. Samalla sen arvonlisäverovelvollisuus päättyi. Veden toimittaminen jatkui kuitenkin entiseen tapaan. Kesäkuussa 2025 osuuskunta sai palautettua rekisterimerkintänsä ennalleen.

Vesiosuuskunta laskutti syksyllä 2024 arvonlisäveron, vaikka se ei ollut arvonlisäverovelvollinen vesimittarin lukuhetkellä eikä laskutushetkellä. Käsittääkseni kyseessä on laskutusvirhe; osuuskunta sai perusteettoman edun, joka on palautettava kaikille asiakkaille. Yritykseni osalta kyseessä on vain noin 49 euroa, mutta yhteensä kyse on noin 8 000 eurosta.

Perusteettoman edun palautusvelvollisuus perustuu yleiseen yksityisoikeudelliseen perusteettoman edun oppiin, joka ilmenee oikeuskäytännössä. Kirjanpitolain nojalla myyjän on kirjattava saamansa perusteeton etu velaksi, ja velka on kirjattava viimeistään sille tilikaudelle, jolloin virhe havaitaan. Ostajan on vastaavasti kirjattava antamansa perusteeton etu joko saamisiin tai suoraan kuluksi.

Verohallinto ei ota kantaa kirjanpitoon liittyviin kysymyksiin, mutta sitä kiinnostaa tuloverotuksen näkökulmasta, antaako vesiosuuskunnan tilinpäätös oikean ja riittävän kuvan toiminnan tuloksesta. Arvonlisäveron osalta Verohallinto arvioi, onko vero käsitelty verotuksessa oikein, ja vastaako laskutus ja kirjanpito tätä käsittelyä.

Yritys saa vähentää vesilaskun sisältämän ALV:n arvonlisäverotuksessa siltä osin kuin se on käyttänyt vettä arvonlisäverollisessa liiketoiminnassa. Vähennysoikeus on olemassa, vaikka vesiliittymä olisi yksityisessä omistuksessa ja vesilasku olisi osoitettu yksityishenkilölle. Tämä vinkkinä yrittäjille.

Vähennysoikeus edellyttää, että veden myyjä on arvonlisäverovelvollinen. Verohallinnon lausunnon mukaan vesiosuuskunnalla ei ollut oikeutta laskuttaa arvonlisäveroa, koska se ei ollut mittarinlukuhetkellä eikä laskutushetkellä arvonlisäverovelvollinen [pdf]. Laskumerkinnät antoivat ymmärtää, että laskun loppusumma sisältää arvonlisäveron, mutta tosiasiallisesti se ei sisältänyt [pdf].

Vesiosuuskunta totesi syksyn 2025 laskutusta koskien, että laskutuksen arvonlisäverollisuus ratkaistaan vesimittarin lukuhetken ALV-rekisteritilanteen mukaan [lähde], mikä on myös Verohallinnon linjaus. Verohallinto tarkensi vielä, että mikäli myyjä ei ole kuulunut laskutushetkellä arvonlisäverorekisteriin, ei hän siten ole arvonlisäverovelvollinen eikä hänellä ole oikeutta laskuttaa arvonlisäveroa [pdf]. Miksi näitä sääntöjä ei sovelleta syksyyn 2024.

Pohdin hetken aikaa, vaikuttavatko kesällä 2024 tehdyt kaupparekisterimerkinnät [YTJ] palautusvelvollisuuteen. Tulin johtopäätökseen, ettei niillä ole vaikutusta. Vesiosuuskunnan Y-tunnus on pysynyt samana vuodesta 1997 alkaen, eli osuuskunta on ollut koko ajan sama oikeushenkilö. Pankkitili on pysynyt samana ainakin viime vuodet. Taseen ja tuloslaskelman jatkuvuus vahvistaa, ettei toiminta ole oikeudellisesti koskaan katkennut. Osuuskunnan velat ja vastuut ovat säilyneet.

Vesiosuuskunnan tilivuoden 2024 liikevaihto oli lähes sama kuin tilivuoden 2023 liikevaihto kerrottuna 1,24:llä. Vuoden 2024 hinnasto oli sama kuin vuoden 2023 hinnasto. Tämä viittaa siihen, että osuuskunta kirjasi syksyllä 2024 oikeudettomasti laskuttamansa ALV:n osuuden myyntituottoihin. Näin ei olisi saanut tehdä. Toinen vaihtoehto on, että osuuskunta ilmoitti syksyllä 2024 oikeudettomasti laskuttamansa ALV:n osuuden kevään 2024 ALV-ilmoituksella (korjausilmoitus) ja tilitti ALV:n Verohallinnolle. Näinkään ei olisi saanut tehdä.

Oletin, että vesiosuuskunta korjaa virheensä syksyn 2025 laskutuksen yhteydessä, mutta näin ei tapahtunut. Kysyin varmuuden vuoksi osuuskunnalta, mille kirjanpitotilille se kirjasi syksyllä 2024 oikeudettomasti laskuttamansa ALV:n osuuden. En saanut asiallista vastausta.

Seuraavaksi vaadin, että vesiosuuskunnan on hyvitettävä saamansa perusteeton etu yritykselleni ja kaikille muille asiakkaille [pdf]. Osuuskunnan hallitus piti kokouksen, päätti olla hyvittämättä arvonlisäveroa, mutta ei perustellut päätöstään [pdf]. Vastasin osuuskunnalle, ettei yritykseni ole vaatinut arvonlisäveron hyvittämistä.

Seuraavaksi arvonlisäveron osuuden hyvittämistä käsitellään vesiosuuskunnan vuosikokouksessa. Kokoukseen osallistujat ovat osuuskunnan osakkaita, eli käytännössä vettä kuluttavia asiakkaita. Käsittelyn näkökulman tulisi olla perusteellinen: kyse ei ole siitä, mitä velvoitteita osuuskunnalla on Verohallinnon suuntaan, vaan siitä, mitä velvoitteita sillä on ensisijaisesti asiakkailleen – ennen kuin se voi arvioida velvoitteitaan Verohallinnon suuntaan.

Oikeudettomasti laskutettu arvonlisävero on perusteeton etu, joka on palautettava asiakkaille riippumatta siitä, miten osuuskunta on käsitellyt asiaa kirjanpidossaan tai Verohallinnon suuntaan. Osuuskuntalain 2 §:n nojalla osuuskunta on jäsenistään erillinen oikeushenkilö. Jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan velvoitteista. Osuuskunnan hallituksella tai vuosikokouksella ei ole oikeutta päättää toisten rahojen käytöstä osuuskunnan hyväksi tai haitaksi.

Arttu Puuha ei tavoittanut Pohjaslahden alueen vesiosuuskuntaa kommentoimaan tätä artikkelia.

Uutta 7.4.2026! Vesiosuuskunnan vuosikokous päätti olla hyvittämättä arvonlisäveron osuutta kuluttaja‑asiakkaille. Yritysasiakkaiden osalta kokous päätti, että hyvitystä voidaan harkita niiden yritysten osalta, jotka ovat jo esittäneet hyvitysvaatimuksen. Nämä asiat eivät kuitenkaan olleet kokouskutsun asialistalla. Osuuskunnan osakkaat eivät voineet varautua etukäteen siihen, että kokouksessa käsitellään heidän saataviensa mitätöintiä. Toisaalta tästä ei ole osakkaille haittaa – päinvastoin. Osuuskuntalaki ja laki velan vanhentumisesta muodostavat kaksoislukon, joka tekee molemmista päätöksistä automaattisesti mitättömiä osuuskuntalain 24 luvun 2 §:n tarkoittamassa merkityksessä. Päätöksiä ei tarvitse edes moittia moitekanteella. Riittää, että osakkaat katkaisevat velan vanhentumisen kolmen vuoden välein. Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä, eli tällä hetkellä 9,5 %. Vuosikokous päätti yritykseni osalta, että hyvitysvaatimus palautetaan hallitukselle harkittavaksi ja päätettäväksi, mutta ei perustellut päätöstään.

”[…] tai muun hyvityksen vanhentumisaika alkaa kulua perusteettoman edun palautuksessa siitä, kun vaatimuksen esittäjä on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää erehdyksessä tehdystä maksusta, […].” – Laki velan vanhentumisesta, 7 §

Uutta 7.4.2026! Vesiosuuskunta julkaisi tänään uuden hinnaston, joka kattaa laskutuskauden syksystä 2025 syksyyn 2026. Osuuskunta päätti hinnoista takautuvasti. Vesihuoltolain 23 §:n nojalla osuuskunnan olisi kuitenkin pitänyt lähettää asiakkailleen ilmoitus uusista hinnoista jo kesällä 2025, mutta näin ei tapahtunut. Näin ei tapahtunut myöskään kesällä 2024. Mutta entä mittarinlukuhetki? Mittarinlukuhetki laskutuskauden lopussa ratkaisee arvonlisäverotuksen, mutta hinnaston on oltava asiakkaiden tiedossa jo laskutuskauden alussa. Jälkimyötäinen hinnoittelu ei täytä vesihuoltolaissa säädettyä ennakkoilmoitusvelvollisuutta ja haittaa myös monopoliasemassa olevan osuuskunnan toiminnan tehostamista, koska kilpailutekijät ja insentiivit puuttuvat.

”Vesihuoltolaitoksen on hyvissä ajoin ennen sopimuksen muuttamista lähetettävä asiakkaalle ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta maksut […] muuttuvat sekä mikä on muutoksen peruste. Jos muutoksen perusteena on muu kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen siihen perustuva päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.” – Vesihuoltolaki, 23 §

Uutta 7.4.2026! Vesiosuuskunnan uuteen hinnastoon on tuotu uusi joustava hinnoittelumalli. Jatkossa arvonlisäverollinen hinta on kiveen hakattu ja arvonlisäveron perusteena oleva veroton hinta joustaa. Toisin sanoen jatkossa osuuskunnan myyntituotot nousevat tai laskevat ALV-kannan laskiessa tai noustessa. Vastaavasti yritysasiakkaiden kulut nousevat tai laskevat. Tämä on kyseenalaista, koska arvonlisävero on kuluttaja-asiakkaille kulutusvero ja yritysasiakkaille läpikulkuerä. Miksi arvonlisäveron pitäisi vaikuttaa osuuskunnan myyntituottoihin tai yritysten kuluihin? Joustavasta hinnoittelumallista on haittaa myös osuuskunnan talouden ennakoitavuudelle, eikä muutos anna osuuskunnalle verotuksellisia hyötyjä tai haittoja. Uusi hinnasto antaa ymmärtää, että joustava hinnoittelumalli oli käytössä jo syksyllä 2024, eli että verottomat hinnat korotettiin vastaamaan ”verollisia” hintoja. Tämä vaikuttaa sepitykseltä. Laskumerkinnät nimenomaan korostavat sanallisesti (ALV-erittelyjen lisäksi), että lasku sisältää todella arvonlisäveroa 24 % [pdf]. Näyttää entistä selvemmältä, että osuuskunta kirjasi syksyllä 2024 oikeudettomasti laskuttamansa ALV:n osuuden myyntituottoihin. Kirjanpitolautakunnan ohjeen (2122/2025) mukaan aiempien tilikausien virheet on oikaistava meneillään olevan tilikauden omaa pääomaa oikaisemalla. Vastatilinä on velka asiakkaille. Haluaisin tietää, onko tästä asiasta mainintaa vuosien 2024 ja 2025 tilintarkastuskertomuksissa.

Uutta 27.4.2026! Sain vesiosuuskunnalta selvityspyynnön [pdf]. Osuuskunta haluaa tietää muun muassa, mitä liiketoimintaa yritykseni harjoittaa, mikä on liiketilan kaavoitustilanne ja epäilee, ettei yritykselläni ole vesilaskun osalta arvonlisäveron vähennysoikeutta. Myyjän velvollisuus laskuttaa tai olla laskuttamatta arvonlisäveroa ei riipu ostajasta (kotimaan kaupankäynnissä) varsinkaan silloin, kun myyjä ei ole arvonlisäverovelvollinen. Tällöin myyjällä on aina velvollisuus olla laskuttamatta arvonlisäveroa. Ajattelin kuitenkin vastata osuuskunnalle ammatillisessa mielessä, että vastaavanlaisten liiketilojen arvonlisäveron vähennysoikeus on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2003 (28.04.2003/1049). KHO toteaa ratkaisussaan, ettei omakotitalon työhuonetta oltu hankittu yksityiskäyttöön. Verohallinto viittaa tähän ratkaisuun vuoden 2024 kiinteistöinvestointien arvonlisäverotusta koskevassa syventävässä ohjeessaan (VH/253/00.01.00/2024). Yritykseni tilanne eroaa KHO:n ratkaisusta niin, että liiketilana on yhtä työhuonetta huomattavasti isompi tila. Kaiken lisäksi liiketilan rakennuskustannusten arvonlisäveron vähennysoikeus on hyväksytty yritykseeni tehdyssä verotarkastuksessa. Rakennuksen valmistumisesta alkaen kaikki kiinteistöön kohdistuvat juoksevat kulut ovat olleet yritykseni tuloverotuksessa vähennyskelpoisia, ja arvonlisäverotuksessa vähennyskelpoisia tarkistetun verollisuusasteen (liiketilat / (yksityistilat + liiketilat)) sallimissa rajoissa.

Uutta 8.6.2026! Vastasin vesiosuuskunnan selvityspyyntöön [pdf].

Lähteet

Kirjanpitolaki 1336/1997
Osuuskuntalaki 421/2013: 1 luvun 2, 7 ja 8 §; 24 luvun 1 ja 2 §
Vesihuoltolaki 119/2001: 18 ja 23 §
Laki velan vanhentumisesta 728/2003: 3, 4, 7 ja 13 §
Korkolaki 633/1982: 4 §
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: Pohjaslahden alueen vesiosuuskunta
Vesilasku 4.10.2024
Toimintakertomus 2024
Pohjaslahden alueen vesiosuuskunta: Laskutus ja sen arvonlisävero 7.8.2025
Verohallinnon lausunto 8.8.2025
Perusteettoman edun hyvittämistä koskeva vaatimus 11.12.2025
Perusteettoman edun hyvittämistä koskeva päätös 18.2.2026
Perusteettoman edun hyvittämistä koskeva selvityspyyntö 6.4.2026
Perusteettoman edun hyvittämistä koskeva selvitys 8.6.2026

Huijauksen juonikuvio

Ensin huijari murtautuu palveluun X ja lisää sinne haittakoodia. Seuraavaksi hän etsii verkosta yrityksen, joka todennäköisesti käyttää sekä palvelua X että taloushallinnon järjestelmää Y, joihin kumpaankin voi kirjautua mobiilivarmenteella. Etsimistä nopeuttaa se, että yritysten käyttämät taloushallinnon järjestelmät paljastuvat käytännössä verkkolaskuosoitteistosta.

Seuraavaksi yrittäjä kirjautuu mobiilivarmenteella palveluun X ja ilmoittaa kirjautumisen aluksi puhelinnumeronsa. Tämä kuuluu mobiilivarmenteen luonteeseen. Huijarin haittaohjelma estää häntä kirjautumasta sisään. Yrittäjä olettaa, että PIN-koodi oli väärin tai mobiilivarmenteessa oli häiriö. Todennäköisesti yrittäjän puhelinnumero oli huijarilla jo etukäteen tiedossa, mutta hän saisi sen selville myös palvelun X tietokannasta. Huijausta helpottaa, jos huijari saa aiheutettua yrittäjälle tarpeen kirjautua palveluun X muutaman tunnin aikaikkunassa. Videon perusteella näin on käynyt.

Seuraavaksi huijari kirjautuu muutaman sekunnin kuluessa mobiilivarmenteella taloushallinnon järjestelmään Y. Yrittäjä antaa PIN-koodin toisen kerran. Huijari pääsee kirjautumaan sisään taloushallinnon järjestelmään Y. Yrittäjä ei pääse edelleenkään kirjautumaan sisään palveluun X.

Seuraavaksi huijari vaihtaa yrittäjän sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron taloushallinnon järjestelmään. Taloushallinnon järjestelmä ei pyydä näille vahvistusta. Huijari tekee taloushallinnon järjestelmästä maksutoimeksiantoja. Taloushallinnon järjestelmä ei pyydä näillekään vahvistusta. Myöskään pankki ei pyydä maksutoimeksiannoille vahvistusta, koska taloushallinnon järjestelmällä on sopimusteknisesti ohituskaista pankin turvajärjestelmän ohi.

Huijaus on vaikeasti havaittava seuraavista syistä johtuen:

• Ei ollut kiireen tuntua.
• Sähköpostiviesti vaikutti aidolta ja linkit johtivat oikeaan palveluun X.
• Mobiilivarmenteessa ei ollut haavoittuvuutta.

Toimi seuraavasti

Jos käytät mobiilivarmennetta, älä koskaan anna PIN-koodiasi kahteen kertaan lyhyen ajan sisällä. Tämä sama ohje soveltuu hyvin muidenkin huijausten estämiseksi.

Selvitin, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa Pirkanmaan syrjäseuduilla sijaitsevilta yrityksiltä jäteastian tyhjentämisestä viisi-kymmenkertaisesti enemmän alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymään jätetaksaan verrattuna. Lasku on suoraan ulosottokelpoinen. Onko tämä todella pirkanmaalaisten kuntien tahto? Tyhjennysmaksu näyttää paperilla hyvältä, mutta ei toteudu käytännössä. Vertailun vuoksi muualla Suomessa sovelletaan kuntakohtaista kuljetusmatkoista riippumatonta tasataksaa – niin sovellettaisiin Pirkanmaallakin, jos Pirkanmaan Jätehuolto Oy noudattaisi taksaa.

Jätehuollon järjestäminen

Jätelain 32 §:n nojalla kunnat vastaavat kotitalouksien jätehuollosta. Tämä on niin sanottua kunnan ensisijaisen vastuun jätehuoltopalvelua (KV-palvelua). Jätelain nojalla yritykset vastaavat jätehuollostaan itse, eli lähtökohtaisesti yritysten tulisi ostaa jätehuoltopalvelunsa vapailta markkinoilta. Jätelain 33 §:n nojalla kuntien on kuitenkin järjestettävä yritysten jätehuolto, jos markkinaehtoisten jätehuoltopalvelujen tarjonta on jollain alueella rajoittunut, ja jäte sopii kuljettavaksi ja käsiteltäväksi. Tämä on niin sanottua kunnan toissijaisen vastuun jätehuoltopalvelua (TSV-palvelua).

Pirkanmaalaiset kunnat ovat järjestäneet jätehuoltopalvelunsa keskitetysti. Kunnallispoliitikoista koostuva alueellinen jätehuoltolautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena ja määrää pirkanmaalaisten kuntien KV- ja TSV-jätetaksat. Lautakunta antaa esityksensä uusista jätetaksoista yleensä loka-marraskuussa, jonka jälkeen kunnat antavat niistä lausuntonsa. Lautakunta hyväksyy jätetaksat yleensä joulukuussa. Jätehuollon järjestämisestä ja jätemaksujen laskutuksesta vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, jonka pirkanmaalaiset kunnat omistavat. Osa pirkanmaalaisista kunnista kuuluu toiseen jätehuoltoalueeseen, esimerkiksi Valkeakoski ja Akaa, mutta ei anneta sen häiritä.

Kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksa (KV-jätetaksa) ja kunnan toissijaisen vastuun jätetaksa (TSV-jätetaksa) eroavat jätehuoltopalveluiltaan ja jätemaksuiltaan. Niitä sovelletaan toisistaan erillään. Esimerkiksi kotitalouksia koskevassa KV-jätetaksassa huonoin palvelutaso sekajätteen osalta on aluejätepisteen käyttöoikeus (vuosimaksua vastaan), mutta yrityksiä koskevassa TSV-jätetaksassa huonoin palvelutaso on kiinteistökohtainen jätteenkuljetus.

Jäteautojen urakka-alueet ja reitit

Alueellinen jätehuoltolautakunta on piirtänyt kartalle kotitalouksia koskevan KV-jätetaksan kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen alueet. Näillä alueilla sekajäte kerätään jäteautolla kiinteistöllä sijaitsevasta jäteastiasta. Alueen ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet kuljettavat jätteensä aluejätepisteeseen. Ne voivat halutessaan liittyä myös kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen, mutta tällöin niiltä laskutetaan jäteauton urakka-alueen reitiltä poikkeamisesta johtuva lisämaksu.

Alueellinen jätehuoltolautakunta ei ole piirtänyt kartalle yrityksiä koskevan TSV-jätetaksan kiinteistökohtaisen jätteenkuljetuksen aluetta. Tämä kuulostaa loogiselta, koska TSV-jätetaksan mukaan alue muodostuu alueen kunnista ja noudattaa kuntarajoja. Yritykset eivät saa käyttää aluejätepisteitä, eikä niitä voida pakottaa niiden käyttämiseen, koska jätelain nojalla yritykset vastaavat jätehuollostansa itse. Yrityksiltä ei saa laskuttaa jäteauton ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta johtuvaa lisämaksua. Tämä ei ole pelkkää spekulaatiota, sillä TSV-jätetaksan 4 §:n nojalla jäteastian tyhjennysmaksu sisältää jätteen keräyksen ja kuljetuksen eikä 23 §:n nojalla lisämaksua saa laskuttaa.

Mitä korvani kuulevat?

Jätelain 78 §:n nojalla kunnan on perittävä lakisääteisen jätehuollon järjestämisestä jätemaksua, jolla katetaan sille tehtävän hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Kuntien lausunnoista vuoden 2026 TSV-jätetaksaesitystä koskien käy ilmi, että TSV-jätemaksujen on vastattava mahdollisimman tarkasti juuri TSV-palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia, eikä TSV-palveluja saa kompensoida KV-jätemaksuilla tai markkinaehtoisen toiminnan tuloilla. Lisäksi TSV-palvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa KV-palvelusta perittävää jätemaksua silloin, kun nämä eri palvelut koskevat samaa jätelajia ja -laatua.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy teki viimeistään syksyllä 2025 laskelmat TSV-palvelujen kustannuksista ja niiden perusteista, ja luovutti laskelmansa alueelliselle jätehuoltolautakunnalle. Alueellinen jätehuoltolautakunta teki 22.10.2025 esityksen vuoden 2026 TSV-jätetaksaksi. Kunnilla ei ollut siihen huomautettavaa. TSV-jätetaksa hyväksyttiin lautakunnan kokouksessa 17.12.2025.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on nyt kuitenkin eri mieltä TSV-jätetaksan lainmukaisuudesta. Olen nähnyt Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n lähettämän sähköpostiviestin, jossa Pirkanmaan Jätehuolto Oy toteaa lähes kirjaimellisesti, ettei alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymä TSV-jätetaksa täytä jätelain 78 §:n vaatimuksia.

”TSV-palvelussa sovelletaan kulloinkin voimassa olevaa kunnan toissijaisen vastuun jätetaksaa. Lisäksi tulee huomioitavaksi jätelain 78 §:ssä säädetty, jonka mukaan kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu ei saa alittaa jätelain 32 §:n nojalla järjestetystä lajiltaan ja laadultaan vastaavan jätteen jätehuoltopalvelusta perittävää jätemaksua. Kun huomioidaan, että alueella ei ole kotitalouksien jätteiden osalta kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta ja poikkeamamaksua sovelletaan myös kotitalouksiin, ja kun TSV-palvelun jätemaksun tulee lain nojalla olla vähintään samansuuruinen kuin kotitalouden vastaavasta jätehuoltopalvelusta perittävä jätemaksu, tulee myös TSV-palvelussa huomioitavaksi poikkeamasta perittävä maksu.” – Pirkanmaan Jätehuolto Oy 19.2.2026

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinnan mukaan TSV‑palvelua käyttävältä yritykseltä on laskutettava jäteastian tyhjentämisestä vähintään se määrä, jonka kotitalous maksaisi KV‑palvelua käyttäessään silloin, kun se luopuisi vapaaehtoisesti aluejätepisteen käytöstä, siirtyisi kiinteistökohtaiseen jätteenkuljetukseen ja maksaisi sekä jäteastian tyhjennysmaksun että jäteauton urakka-alueen reitiltä poikkeamista koskevan lisämaksun.

Esimerkki – Ylöjärveläinen yritys on ostanut Toikkoselta 240 litran kokoisen sekajäteastian. Sen tyhjentäminen maksaa TSV-jätetaksan mukaan koko Ylöjärven alueella 8,34 euroa/tyhjennyskerta (ALV 0 %). Jos jäteastian sijainti poikkeaa jäteauton ”urakka-alueen reitiltä” esimerkiksi 9 km yhteen suuntaan, niin Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa 40,40 euroa/tyhjennyskerta (ALV 0 %). Jos kyseessä on 2 viikon tyhjennysväli, Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa 1 050,40 euroa vuodessa (ALV 0 %), vaikka TSV-jätetaksan mukaan sen pitäisi laskuttaa 216,84 euroa vuodessa (ALV 0 %).

KV-palvelun jätemaksut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoinen alin hintapiste TSV-palvelun jätemaksuille. Tämä johtuu siitä, että jätelain 78 §:ssä lajilla ja laadulla tarkoitetaan jätteen lajia ja laatua – ei jätteen lajia ja palvelun laatua. Toisin sanoen KV- ja TSV-palvelujen laadun vastaavuus (esim. keräys ja kuljetus) ei kuulu yhtälöön silloin, kun tarkistetaan, että TSV-palvelusta perittävä jätemaksu on vähintään sama kuin KV-palvelusta perittävä jätemaksu. Rautalangasta väännettynä ainoastaan jätteen lajilla ja laadulla Tarastenjärven portilla on merkitystä.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinta on väärin myös siksi, ettei kuljetusmatka voi olla jätemaksun peruste. Jätelain 79 §:n nojalla jätemaksun perusteita voivat olla jätteen laji, laatu, määrä ja noutokerrat. Kuljetusmatka voi olla jätemaksun peruste vain, jos jäte kuljetetaan yksittäisenä kuljetuksena. Esimerkiksi erikseen tilattu ylimääräinen tyhjennys on tällainen kuljetus.

Alueellisen jätehuoltolautakunnan hyväksymiä KV- ja TSV-jätetaksoja vertailemalla voidaan päätellä, että yritys maksaa kiinteistökohtaisesta jätekuljetuksestaan noin 2-4% enemmän kuin kotitalous. Ero jätemaksuissa johtunee siitä, että TSV-jätekuljetusten alueena on koko kunta toisin kuin KV-jätekuljetuksissa. Kustannusvastaavuus toteutuu molemmissa taksoissa niin, että ”pitkien etäisyyksien” kunnissa jätemaksut ovat järjestäen korkeammat. TSV-jätetaksa täyttää ainakin näiltä osin jätelain vaatimukset.

Alueellinen jätehuoltolautakunta toimii alueen kuntien yhteisenä jätehuoltoviranomaisena. Lautakunta vastaa siitä, että TSV-jätetaksa täyttää jätelain vaatimukset. Jätelain 23, 79, 81 ja 84 §:n nojalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n on noudatettava TSV-jätetaksaa. Se ei saa tulkita jätelakia jätehuoltoviranomaisen ohi.

Käytännössä Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinta rajaa syrjäseutujen yritykset pois jätehuoltopalvelujen piiristä, vaikka jätelain 33 §:n tarkoitus on nimenomaan turvata yritysten jätehuoltopalvelut alueilla, joilla ei ole tarjolla markkinaehtoista palvelua.

Jätelain tulkinta muilla alueilla

Suomessa on tällä hetkellä noin 30 alueellista jätelautakuntaa. Tutustuin satunnaisotannalla näiden alueiden TSV-jätetaksoihin. Alueet ovat käytännössä yksimielisiä jätelain 33, 78 ja 79 §:n tulkinnasta; ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta ei saa laskuttaa lisämaksua. TSV-jätemaksut määräytyvät jäteastiaa tyhjennettäessä jäteastian tilavuuden, tyhjennyskertojen ja jätelajin perusteella. Toisin sanoen kyseessä on kuljetusmatkoista riippumaton tasataksa kaikille.

”Ehdotetut muutokset selkiyttäisivät näin ollen sääntelyä sekä yhdenmukaistaisivat kunnan toissijaisen jätehuoltopalvelun käytäntöjä eri jätelaitosten välillä.” -Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta 248/2018, yleisperustelujen kohta 4.4

Jätebisnestä syrjäseutujen kustannuksella

Kun syrjäseudulla sijaitseva yritys X pyytää kunnalta lakisääteistä TSV-palvelua ja hankkii kiinteistölleen jäteastian, jäte kerätään jäteautolla kiinteistöltä. Pirkanmaan Jätehuolto Oy laskuttaa ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta johtuvan lisämaksun. Entä jos yrityksen X naapurissa sijaitseva yritys Y pyytää myös TSV-palvelua? Laskuttaako Pirkanmaan Jätehuolto Oy ”urakka-alueen reitiltä” poikkeamisesta johtuvan lisämaksun myös yritykseltä Y? Yrityksen X maksamalla lisämaksulla on jo katettu poikkeamisen kustannukset.

• Jos lisämaksua ei laskuteta yritykseltä Y, kyseessä on käänteinen pyramidipeli, jossa ensin mukaan lähteneet yritykset maksavat enemmän kuin myöhemmin mukaan lähteneet yritykset.
• Jos lisämaksu laskutetaan yritykseltä Y, Pirkanmaan Jätehuolto Oy käärii valtavat massit skaalautuvasta bisneksestään. Esimerkiksi jos lähes autiolla syrjäkylällä sijaitsee viisi yritystä (baari, koneistamo, kuvataiteilija…), käärityt massit viisinkertaistuvat.

Vakavasti ottaen tämä kertoo Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinnan ongelmallisuudesta. Järkevin tulkinta jätelain 33, 78 ja 79 §:stä on alueen keskimääräisin kustannuksiin perustuva tasataksa välimatkasta riippumatta.

TSV-jätetaksaan on lisättävä kielto

Vuoden 2027 jätetaksaesitys lähtee lausuntokierrokselle lokakuussa 2026. Toivottavasti kunnat edellyttävät, että syrjäseutujen yritykset pääsevät TSV-palvelun piiriin myös käytännössä eikä vain paperilla, ja että Pirkanmaan Jätehuolto Oy noudattaa TSV-jätetaksaa.

TSV-jätetaksan 4 §:n nojalla jäteastiatyhjennysmaksut sisältävät keräyksen ja kuljetuksen. Koska Pirkanmaan Jätehuolto Oy ei noudata tätä pykälää, vuoden 2027 TSV-jätetaksan 23 §:n ensimmäiseen momenttiin tulisi lisätä selkeä kielto: ”Lisämaksua ei peritä, jos kyseessä on säännöllinen nouto.”

”Pirkanmaalaiset kunnat ja yritykset ovat oikeutettuja odottamaan, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy noudattaa TSV‑jätetaksaa. Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinta jätelaista johtaa siihen, että syrjäseutujen yritykset joutuvat maksamaan jätehuollostaan korkeimman mahdollisen hinnan. Ne jäävät käytännössä TSV-palvelun ulkopuolelle, vaikka jätelain tarkoitus on turvata juuri heidän jätehuoltonsa.” – Arttu Puuha

Lähteet

Jätelaki 646/2011
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta 248/2018
Tampereen kaupunki: Alueellinen jätehuoltolautakunta 22.2.2026
Tampereen kaupunki: Jätehuoltomääräykset 22.2.2026
Kunnan ensisijaisen vastuun jätetaksa 2026
Kunnan toissijaisen vastuun jätetaksa 2026
Kuntien lausunnot TSV-jätetaksaesityksestä 17.12.2025
Pirkanmaan Jätehuolto Oy: Sähköpostiviesti 19.2.2026
Muistio: Jätelajista ja -laadusta 27.2.2026
Muistio: Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tulkinnan arviointi 27.2.2026
Muistio: TSV-palvelun hinnoittelu ja syrjäseutujen asema 27.2.2026
Jätelautakunta Kolmenkierto: TSV-taksa 2026
Jyväskylän seudun jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Savo-Pielisen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2025
Sydän-Suomen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2025
Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Savonlinnan alueellinen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Etelä-Karjalan jätelautakunta: Jätetaksa 2025
Joensuun alueellinen jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Jokilaakson jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä: Jätetaksa 2026
Lakeuden jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Forssan kaupungin jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Uudenmaan jätelautakunta: TSV-jätetaksa 2026
Perämeren jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Pohjanmaan jätelautakunta: Jätetaksa 2026
Lahden seudun jätelautakunta: Jätetaksa 2026

Verkkolomake sijaitsee osoitteessa https://kyselylomake.fi/pirkanmaan-pelastuslaitos/pientalo/. Kyseisen verkkotunnuksen omistaa helsinkiläinen osakeyhtiö, joka kertoo olevansa kohdistetun markkinointiviestinnän edelläkävijä Suomessa. Yhtiön mukaan sen päivittäistä arkea on tarkkaakin tarkemmat osoitepoiminnat, kohderyhmämääritykset ja asiakasrekistereiden hyödyntäminen. Oletettavasti tämä yhtiö on toteuttanut kyselyn käytännössä ja toimii henkilötietojen käsittelijänä Pirkanmaan pelastuslaitoksen lukuun. Koska totuutta ei kerrota missään, rekisteröity ei voi tietää, kuka hänen tietojaan käsittelee.

Verkkolomake on toteutettu avoimen lähdekoodin WordPress-julkaisujärjestelmällä ja sen yhdysvaltalaisella Gravity Forms -lisäosalla. Ainakin näin voidaan päätellä kyselylomakkeen html-lähdekoodia tutkimalla. WordPress ja sen lisäosat ovat niin sanottuja palvelinpuolen ohjelmistoja. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti, ettei mitään tietoja tallenneta pilveen. Silti punainen varoitusvalo palaa pääni sisällä; suomalainen viranomainen käyttää WordPressiä henkilötietojen keräämisessä.

Verkkolomakkeen lopussa todetaan, että lomakkeella kerättyjä henkilötietoja käytetään pelastuslaitoksen tietosuojaselosteen mukaisesti valvontatoimien suorittamiseen ja niistä tiedottamiseen, eikä tietoja luovuteta eteenpäin. Linkkiä tietosuojaselosteeseen tai vastaavaan informointiin ei ollut. Kokeilin pöytäkoneen Edge- ja Firefox-selaimilla sekä Android-puhelimen Edge-mobiiliselaimella.

Otin yhteyttä pelastusjohtajaan

Pirkanmaan pelastuslaitos on osa Pirkanmaan hyvinvointialuetta. Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastus- ja ensihoitopalveluja johtaa pelastusjohtajan väliaikainen sijainen Teemu-Taavetti Toivonen. Kysyin häneltä sähköpostitse perjantaina 13.2.2026 klo 13.00 seuraavat kysymykset:
1) Poistaako Pirkanmaan pelastuslaitos artikkelissa mainitun verkkolomakkeen käytöstä?
2) Ilmoittaako Pirkanmaan pelastuslaitos tietoturvaloukkauksesta Tietosuojavaltuutetun toimistolle 72 tunnin kuluessa?
3) Mitkä ovat olleet mainitun verkkolomakkeen euromääräiset toteutuskustannukset Pirkanmaan hyvinvointialueelle?

Uutta! Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtava palotarkastaja vastasi tiedusteluuni maanantaina 16.2.2026 klo 12.27 lyhyesti ja asiallisesti. Hänen mukaansa pelastuslaitos on jo lisännyt linkin tietosuojaselosteeseen ja arvioi parhaillaan asiaa muilta osin, ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. Toteutuskustannuksiin liittyen hän pyysi minua toimimaan virallisen tiedonsaantipyynnön ohjeistuksen mukaan.

Pelastuslaitos reagoi

Vierailin verkkolomakkeella uudelleen perjantaina 13.2.2026 klo 18.30. Pelastuslaitos oli lisännyt siihen linkin tietosuojaselosteeseen:
https://www.pirha.fi/fi/tietoa-meista/tietosuoja/tietosuojaselosteet/pelastuslaitoksen-valvontarekisteri

Tietosuojaseloste on päivätty 15.12.2023. Selosteessa todetaan, että henkilötiedot säilytetään Merlot-palotarkastusjärjestelmässä, hyvinvointialueen Pirre-asianhallintajärjestelmässä ja itsearviointi.com-verkkopalvelun palvelimella. Selosteen mukaan kaikkien edellä mainittujen järjestelmien palvelimet sijaitsevat Suomessa joko hyvinvointialueen tai palveluntuottajan palvelinympäristössä.

Julkisten WHOIS-tietojen mukaan itsearviointi.com-verkkotunnuksen omistaja on brittiläinen ”c/o WHOIStrustee.com Limited”. WHOIStrustee.com Limited toimii yksityisyydensuojapalveluna, eli se piilottaa verkkotunnuksen todellisen omistajan tiedot julkisesta WHOIS‑rekisteristä. Toisin sanoen itsearviointi.com -verkkotunnuksen omistaja on piilotettu julkisesta WHOIS-rekisteristä. Verkkotunnuksen IP-osoite ja nimipalvelimet sijaitsevat Suomessa.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) artikla 13 edellyttää, että rekisteröidylle kerrotaan henkilötietojen vastaanottajat tai vastaanottajaryhmät. Rekisterinpitäjän on informoitava rekisteröityä henkilötietojen käsittelijöistä, jotka vastaanottavat henkilötietoja. Henkilötietojen käsittelijöitä ovat esimerkiksi edellä mainitut palveluntuottajat. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan lähtökohtaisesti rekisterinpitäjän tulisi toimittaa tiedot todellisesta (nimetystä) henkilötietojen vastaanottajasta. Tällaista informointia ei selosteesta löytynyt. Jos rekisteröity ei tiedä, kuka hänen tietojaan käsittelee, hän ei voi ymmärtää, missä kaikkialla hänen tietojaan liikkuu.

Lähteet

Itsearviointilomake (paperilomake)
Itsearviointilomake (verkkolomake)
Fi-verkkotunnushaku
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679
Tietosuojavaltuutetun toimisto: Informointivelvoitteen edellyttämät tiedot
GoDaddy WHOIS search
IP-Location

”Kiitos viestistä. Pyydän taloushallintoa palauttamaan molempia tilinpäätöksiä koskevat maksut.” – Patentti- ja rekisterihallitus 2.2.2026

Tämä on niitä harvoja kertoja, kun viranomainen yllättää positiivisesti. Kiitos!

Etsin Thulen verkkosivuilta autooni sopivan kattotelineet:
1) Thule Kit asennussarja 187189
2) Thule Evo Fixpoint jalka autoihin 4 kpl paketti musta 710700
3) Thule WingBar Evo 127 cm telineputki 2 kpl pakkaus musta 711320

Sitten ajoin kuin Mietaa Pirkkalan Motonettiin, yli 500 kilometriä suuntaansa, ja ostin sarjan. Kotiin palattuani tarkistin huolellisesti, että pakkauksissa (3 kpl) oli kaikki osat, mitä ohjeiden mukaan niissä pitikin olla. Kaiken asentamisen ja ahertamisen jälkeen taaimmainen kattoteline jäi mietityttämään. Taaimmaiset kumityynyt eivät sopineet oikeastaan ollenkaan autoni kattoprofiiliin.

Ilmoitin ongelmasta Thulelle

Nukuin kahden yön yli ja ilmoitin ongelmasta suoraan Thulelle.

”Kattotelineen kiinnityssarjan Fix Point Kit 187189 taaimmaiset kiinnikkeet (406.) olivat symmetrisiä eivätkä sovi auton Mercedes-Benz E Sedan (W214, 2024-) katon muotoon. Kiinnikkeiden sisäreunoihin jää 5 mm suuruinen rako katon ja kiinnikkeen välille. Taaimmainen WingBar Evo ei ole vaakasuorassa. Kiinnikesarjan sisältö vastasi ohjetta. Asiat selviävät liitteenä olevista kuvista.” – Arttu Puuha 21.1.2026

Laitoin viestini liitteeksi 10 kuvaa, mm. kuvat Thulen asennusohjeesta osanumeroineen ja autoni rekisteritiedoista valmistusnumeroa myöten. Työskentelen asiakaspalvelijana ja minua tyydyttää aina, kun asiakas antaa heti valmiiksi kaikki tiedot tapauksesta.

Thule vastasi

”Unfortunately, I do not have the knowledge to answer your question and need to forward it to the department that works with this product group. We will come back soon as possible with answer and solution.” – Thule 22.1.2026

Thule vastasi

”Please check that you had mounted everything in the correct position, that the support legs and footpads are in the correct position. In our pictures, there is a slight angle at the back, see picture below. However, it looks like the customer’s rear footpad /support leg is not sitting very well?” – Thule 23.1.2026

En julkaise Thulen lähettämää kuvaa tekijänoikeussyistä. Kuvasta näkee, että taaimmainen teline on kallistunut taakse päin niin kuin minullakin. Mainitsemaani 5 mm suuruista rakoa kumityynyn sisäreunalla ei kuitenkaan kuvassa näy, koska kuva on otettu epäedullisesta kuvakulmasta (jo aikoja sitten tähän tapaukseen liittymättä). Tarkkasilmäinen voi kuitenkin havaita, että kumityynyt ovat todennäköisesti samoja kuin minulla.

Tarkistin asennuksen

Tarkistin taaimmaisen telineen asennuksen vielä uudelleen. Poistin asennussarjan (Thule Kit 187189) päälle asennetut jalat (Thule Evo Fixpoint) ja telineputken (Thule WingBar Evo). Taaimmaiset kumityynyt (406.) ja niiden päällä olevat mustat metallihelat ovat symmetriset, eli ne käyvät sekä kuljettajan että matkustajan puolelle. Kumityynyjä voi kääntää keskiönsä ympäri 180 astetta, mutta silloin ne eivät sovi autoon lainkaan. Kumityynyn keskellä on kierretappi, jonka päähän kiristetään mutteri 4 Nm:n kireydelle. Ei ole myöskään mahdollista, että kumityyny pusertuisi kattoa vasten ja 5 mm:n rako tiivistyisi kiinni.

Thule vastasi

”We believe your case 02381279 regarding Kiinnikkeet (406.) eivät sovi auton W214 Sedan katon muotoon is now solved.” – Thule 25.1.2026 (automaattivastaus)

Vastasin Thulelle

”I rechecked the installation of the rear roof rack once more. The rear rubber pads (406.) of the vehicle‑specific fitting kit (Thule Kit 187189) do not sit properly on this car (Mercedes-Benz E Sedan, W214, 2024-). Their shape appears to follow the roof profile of some other car model. There is a gap of up to 5 mm between the rubber pad and the roof, allowing water and dirt to enter under the cover of the roof-mounting points. The rubber pads can be rotated 180 degrees around their center, but in that position they do not fit the car at all. In the middle of each rubber pad there is a threaded pin onto which a nut is tightened to 4 Nm. It is also not possible for the rubber pad to compress against the roof enough to close the 5 mm gap. Photos are attached, including one of my car.” – Arttu Puuha 25.1.2026

”The rear rubber pads (406.) and the black metal brackets on top of them are symmetrical, meaning they fit both the passenger and driver sides. Because of this, the rear roof rack is tilted backwards. The wingbars do not align with each other (i.e., they are not level). A photo is attached.” – Arttu Puuha 25.1.2026

Kerroin samalla olevani tutkiva journalisti ja että kirjoitan Thulen kattotelineiden laadusta reaaliaikaista artikkelia tällä sivulla.

Thule vastasi

”Thank you for your reply. I need to get support by colleagues and will be back soon as possible in this matter.” – Thule 28.1.2026

Thule vastasi

”As I previously informed you, I have taken help from colleagues who work on developing these products. I have received the following explanation and instructions; The fact that there is a hole in the roof is so that the molding will not be damaged as it is high-gloss. If the footpad goes against the molding, it will be scratched. The original railing does not even have footpads, it is completely open. So the fact that there should be dirt in the fix point is not true, the car is made to have it open straight down. I would like to point out that you have purchased the product from one of our skilled dealers, Motonet. If you have any further questions or would like help assessing the installation, you should contact them to be able to get physical help and assessment” – Thule 29.1.2026

Thulen mukaan katossa on reikä sen vuoksi, ettei korkeakiiltoinen kattolista naarmuuntuisi. Thule viitanneen ”katossa olevalla reiällä” siihen, että kumityynyn ja kattolistan välissä on rako. Mainitsemani 5 mm:n rako ei kuitenkaan ole kattolistan kohdalla ja se on kumityynyn eri sivulla. Kyseessä on eri rako.

Vastasin Thulelle

”If this is true, then there is a design flaw in both the rear and front fasteners. The rubber pads press against the paint so tightly that I actually didn’t dare to tighten them to 4 Nm, but only to about 0.5 Nm. The attachment includes a picture showing that the rubber of the rear pad is pressing firmly against the painted surface. The same problem also occurs in the front fasteners.” – Arttu Puuha 29.1.2026

Vastausta kirjoittaessani en ollut varma, tarkoittaako Thule, etteivät kumityynyt saa koskettaa auton korkeakiiltoista kattolista vai lakattua maalipintaa. Tämä asia selvenee myöhemmin tässä artikkelista. Jatka lukemista. Otin nyt ensimmäisen kerran esille mutterin kiristysmomentin. Normaalisti kiristysmomentti 0,5 Nm olisi uhkarohkean vähän, mutta uskalsin jättää mutterin löysälle, koska siinä oli lukko irtoamisen varalle.

Thule vastasi

”Thank you for your answer and we appreciate your observations. I will forward  your comments to my colleagues. Please feel free to contact Motonet for further assistance as we are having difficulty helping you given the distance between our counties.” – Thule 29.1.2026

Vastasin Thulelle

”Thank you for your message. I do not need a refund. I just want to know if this is a manufacturing defect or a feature. Since the rubber pads come into contact with the car’s paintwork and may scratch it, are you requiring me to remove the roof racks and stop using them immediately? This car is an expensive luxury vehicle, and repainting it would be very costly.” – Arttu Puuha 29.1.2026

Vastasin Thulelle

”I just realized that your colleague misunderstood the location of the gap. All the rubber pads have a small gap at the front and rear edges where they meet the roof molding. I haven’t brought up these gaps. These gaps make sense (see the attachent), but those 5 mm gaps are too much in my opinion.” – Arttu Puuha 30.1.2026

Peitin raon Gorilla-teipillä

Thule vastasi

”Thank you for the clarification, but we would like you to contact the retailer who can physically see the installation and assist with their knowledge and experience.” – Thule 2.2.2026

Vastasin Thulelle

”I have updated my Thule quality report. It is now as detailed as it can be. The location of the 5 mm gap (incompatible rubber pad) cannot be misunderstood. At the end, there is a picture showing a Gorilla/Duck Tape repair. It shows how the rubber pad should have been designed. I will close this case now. Thank you for your answers, but they did not address my two original questions.” – Arttu Puuha 2.2.2026

Artikkelia päivitetty

Julkaisin tämän artikkelin ensimmäisen kerran 23.1.2026 ja päivitin sitä tapahtumien edetessä.

Onko syynä tekoälybuumi, palvelunestohyökkäys, tilastointitavan muuttuminen, hybridivaikuttaminen vai mikä? Lähdin selvittämään asiaa. Nopeastihan se selvisi, että lähes kaikki kävijät olivat ulkomaalaisia. Tässä vaiheessa ei ole vielä selvää, ovatko kävijät ihmisiä vai koneita. Verkkokauppias myy tuotteitaan pääasiassa suomalaisille kuluttaja-asiakkaille. Oli pakko tehdä jotain, mitä en olisi uskonut kuuna päivänä – pääsyä verkkokauppaan oli rajoitettava! Vastasin asiakkaalleni.

Voimme tehdä kotisivutilassa olevaan .htaccess-tiedostoon estoja. Estoissa on seuraavat haittapuolet:
– Osa asiakkaista käyttää VPN-yhteyksiä. VPN-yhteys tarkoittaa, että kävijän IP-osoite ei ole kävijän oma. Mitä olen niitä kokeillut, niin kyllä se yhteys pyörii ihan täällä Suomessa tai pohjoismaissa. Jos siis kyseessä on suomalainen asiakas. Joku voi silti käyttää jotain maapallon ympäri kiertävää VPN-yhteyttä.
– Hakukoneoptimoinnin vuoksi olisi hyvä, että sivut näkyisivät kaikkialla maailmassa. Kun siis Google voi esim. testata eri puolilta maapalloa, että näkyykö sivu. Tuskin siitä nyt haittaa kuitenkaan on, jos Google tietää, että Vietnamista ei sivuille pääse.
– Jos kuitenkin siellä Vietnamissa on joku tekoälykeskittymä, niin niistä uusista keksinnöistä voi teidän kauppa sitten pudota pois.

Voisin tehdä ihan muutamia estoja kokeilun vuoksi. En ole niitä nyt katsellut, mutta esim. tämän voisi estää: static.vnpt.vn. Lisäksi erilaisille boteille on mahdollista laittaa esto. Esim. näille: BLEXBot, PetalBot, Barkrowler, SeznamBot, DuckDuckBot ja MojeekBot.

Asiakas vastasi, että kokeillaan estoja! Vietnam Posts and Telecommunications Group on nyt estetty. Mainitsemani botit ovat nyt robots.txt:ssä, joka kertoo niille, että ei ole suotavaa latailla sivuja.

Ei saa mokata

Omistin vuonna 2010 verkkokauppakeskuksen (portaalin), johon oli liittynyt 150 verkkokauppaa tuotteineen. Se oli Sonera Ostellan jälkeistä ja Google Shoppingin edeltävää aikaa. Olin ohjelmoinut keskuksen back- ja frontendin, eli tässä tapauksessa botin (crawler), tietokannan, hallinnan ja verkkosivut.

Verkkokauppakeskus näkyi Google-haussa siihen aikaan verrattain hyvin, kunnes yhtenä päivänä tein järkyttävän virheen: estin sivujen indeksoinnin jostain syystä. Olisiko ollut verkkotunnuksen vaihtotilanne. Olin huolimaton monen kuukauden ajan. Näkyvyydestä jäi jäljelle 10 %, eikä se koskaan palautunut ennalleen.

Nyt on hyvä huomioida, että Google-haku ei ole enää kaiken keskipiste. Se on oikeastaan jo jäänyt marginaaliin. Mainitsin Google-haun edellä historiallisista syistä. On myös hyvä huomioida, että verkkopalvelimen lokitiedostoihin tallentuvat tiedot vierailijan käyttämästä käyttöjärjestelmästä ja selaimesta voivat olla väärennettyjä.

Yritin miettiä, miten rajoitukset voisi fiksuimmin hoitaa tässä muuttuneessa tilanteessa. Tämän sanottuani yllätyin itsekin siitä, että olen todella rajoittamassa pääsyä suomalaiseen verkkokauppaan EU:n ulkopuolelta. Miksi en olisi hybridivaikuttamisen uhri?

Vinkkejä sytyttämiseen

• Vaihda ilmanvaihtokoneen suodattimet pari kolme kertaa vuodessa. Muista myös puhdistaa karkea hyönteissuodatin, joka sijaitsee joko ulkoseinässä tai ilmanvaihtokoneessa.
• Polta vain kuivia puita. Kanna seuraavana päivänä poltettavat puut sisälle kuivumaan jo edellisenä päivänä, jotta pintakosteus ehtii haitua.
• Avaa savupiipun pelti ja takan yläosassa oleva sytytyspelti.
• Kytke takkakytkin päälle, jos sellainen on. Avaa tarvittaessa tuuletusikkuna.
• Avaa tuhkaluukku ja takkaluukussa olevat ilmanottoaukot.
• Lado puut arinalle vasta tässä vaiheessa.
• Sytytä puut tulitikuilla. Kertakäyttöiset kaasusytkärit maksavat sytytyskertoihin nähden liikaa ja ne on valmistettu muovista.
• Odota muutama minuutti. Sulje sytytyspelti, tuuletusikkuna ja säädä tuhkaluukun aukkoa pienemmäksi.
• Polta päivässä puuta enintään tulisijan valmistajan määrittämä enimmäismäärä puuta. Esimerkiksi Tiileri Amanda -takkaleivinuuni on varaava, eikä siinä saa polttaa päivässä kuin enintään 12,7 kg puuta. Ajattele niin, että täysi varaus 100 % = 12,7 kg. Jos poltat puuta enemmän, lämpö menee harakoille, takkasi voi poksahtaa rikki, tai talosi voi palaa.
• Kun hiillosta ei enää ole, sulje savupiipun pelti ja kaikki muutkin luukut.
• Lämmitä takkaa talvikaudella joka päivä tai vähintään joka toinen päivä, mutta ei satunnaisesti joka kolmas tai viides päivä.
• Älä polta takassa roskia. Esimerkiksi maitotölkissä on muovia ja toimistopaperissa savea. Itse kokeilin kerran polttaa takassa puiden päällä käytettyä rypsiöljyä. Se jäi viimeiseksi kerraksi niin kuin muutkin roskanpolttokokeilut.

Mitä nestettä?

Jäähdytysneste on tässä minun kelkassani punaista tai pinkkiä. Ohjekirjassa mainittiin etyyliglykolin ja tislatun veden seos 50:50, mutta etyyliglykolia ei ole kaupoissa myynnissä. Kaupoissa on myynnissä punaisen ja pinkin väristä monoetyleeniglykolia. Jäähdytysnesteen väri ei kerro kaikkea, eikä nesteen kemiakaan ollut varma, joten päätin vaihtaa jäähdytysnesteen kokonaan. Jäähdytysneste on muutenkin hyvä vaihtaa viiden vuoden välein.

Tässä kelkassa on alumiininen nelitahtinen nestejäähdytteinen Rotax 602 -moottori. Jäähdytysjärjestelmän tilavuus on noin 3,5-4 litraa. Jäähdytysnesteeksi valikoitui punainen Zero Polar-Long Life OAT G12+. Tätä kirjoitusta ei ole tehty kaupallisessa yhteistyössä.

Ensin ulos tuli vain litra

Avasin kelkan molemmilta sivuilta luukun takaa kolme ruuvia, eli yhteensä kuusi ruuvia. Avasin kelkan päältä kuusi ruuvia. Irrotin mittarin, mittarin liittimen ja ajovalojen liittimen. Vedin koko etu- ja sivupleksit kokonaisena irti umpioineen päivineen. Pääsin nyt käsiksi moottoriin.

Seuraavaksi etsin kelkan pohjalta proppua, josta jäähdytysnesteet voi päästää pois. En löytänyt. Irrotin pakosarjan äänenvaimentimen, joka on jousikiinnitteinen. Irrottaminen onnistui helposti narua apuna käyttämällä parissa minuutissa. Avasin paisuntasäiliön korkin, irrotin moottorin yläosassa olevan ilmausletkun ja ruuvasin auki alempana moottorin keskellä olevan tyhjennysruuvin. Sain ulos vain noin 1,1 litraa jäähdytysnestettä.

Letkut irti ja perä ylös

Ei siinä sitten auttanut kuin irrottaa moottoriin menevät ja sieltä palaavat paksut, noin 1 tuuman halkaisijaltaan olevat letkut. Ulos tuli pari desiä lisää. Nostin kelkan perän ylös noin 30-40 asteen kulmaan, jolloin loputkin noin 2 litraa nestettä lorahtivat ulos. Sain jäähdytysnestettä ulos yhteensä noin 3,1 litraa.

Puhaltelin järjestelmää vielä paineilmalla kaikista rei´istä ja huuhtelin sitä vesiletkulla, kunnes pois tuleva neste oli kirkasta. Tässä vaiheessa ymmärsin, ettei nestettä tarvitse ilmata. Ilmausruuvin oletetussa paikassa on letkusovitin, jonka keskellä on pieni ilmareikä. Sen olinkin jo avannut. Sovittimesta lähtevä letku johtaa lopulta paisuntasäiliön yläosaan. Järjestelmä ilmaa itse itsensä.

Täyttäminen

Täytin jäähdytysjärjestelmän 3,5 litralla 50:50 -seosta monoetyleeniglykolia ja tislattua vettä. Seos ei mennyt sisään ihan heittämällä vaan temppuja piti keksiä. Kun nostin kelkan keulan noin 30 asteen kulmaan, järjestelmä hörppäsi yhtäkkiä viimeisen litran. Huokaisin helpotuksesta.

Seuraavana päivänä käytin konetta noin 10 minuuttia paisuntasäiliön korkki auki. Nesteen taso ei laskenut. Hyvä niin. Kun kelkalla ajetaan, järjestelmästä voi vielä poistua jonkin verran ilmaa. Koska huuhtelussa järjestelmään jäi ehkä pari desiä pelkkää tislaamatonta vettä (hyi minua), lisäsin paisuntasäiliöön vielä yhden desin verran laimentamatonta jäähdytysnestettä. Koneessa on nyt arviolta 3,8 litraa jäähdytysnestettä, joka kestää noin 37 astetta pakkasta.

Homma pakettiin

Lopuksi puhalsin kelkan lehtipuhaltimella ja paineilmalla. Pesin ja vahasin. Ruiskuttelin PTFE-voiteluöljyä jalasten niveliin ja prässäsin rasvaa telaston jousituksen rasvanippoihin. Sitten vaan homma pakettiin käänteisessä järjestyksessä. Nyt kelkka on kuin uusi ja saa taas päästellä menemään. Akku tosin irtisanoi itsensä ilmeisesti jo viime kesänä. Ai että. Että näin.

#lynx #rotax #xtrim #jaahdytinneste #jaahdytysneste